Valmentajat kilpailevat työttömistä Ruotsissa

Tukholman keskustassa on harmaa ja kylmä marraskuun päivä. Ihmiset kiiruhtavat pitkin katuja kaulukset pystyssä, lakit syvällä päässä ja paksut kaulaliinat kaulassa. Työnvälitystoimiston edustalla katukuvasta erottuu CoachStockholm-yrityksen pöytä, jolla on kahvitermoksia ja rihvelitaulu. Se toivottaa työnhakijat tervetulleeksi ruotsiksi ja englanniksi ja lupaa kahvia sekä jutustelua. Pöydän ääressä seisovat Martin ja Charlotte valmiina kohtaamaan työnvälitystoimistoon meneviä tai sieltä tulevia työnhakijoita ja kertomaan yrityksensä palveluista.

– Työnvälitystoimistojen tarjouskilpailun läpäisi valtava määrä yrityksiä, mutta kaipaamaamme suuri markkinointipanostus on jäänyt toteutumatta. Saammekin hoitaa markkinoinnin paljolti itse, CoachStockholmin Martin sanoo.

He kertovat olevansa työnvälitystoimiston edustalla parina päivänä viikossa markkinoidakseen yritystään ja luodakseen suhteita työnhakijoihin. CoachStockholm tarjoaa valmennusta monella kielellä, kuten saksaksi ja turkiksi.

– Työtä on aina tarjolla, mutta ihmisen pitää löytää omat tavoitteensa ja toiveensa sekä oma osaamisensa. Tämä on kysynnän ja tarjonnan kohtaannon perusta. Toimimme Tukholman keskustassa ja olemme pääkaupunkiseudun ja työnhaun asiantuntijoita. Teemme osan siitä työstä, jonka työnvälittäjät tekivät aiemmin, kun heillä oli enemmän aikaa, Martin sanoo.

Työllistyminen paljolti suhteiden varassa

Hallituksen päätös valmentajien käyttämisestä syntyi vuoden 2008 talouskriisin myötä. Työttömyys kasvoi nopeasti, ja hallitus halusi antaa valmennuspalveluilla lisätukea työttömiksi jääneille, jotta he pääsisivät mahdollisimman pian takaisin töihin. Käytössä on toki myös työmarkkinaosapuolten välisiä niin sanottuja muutosturvasopimuksia, joiden perusteella tarjotaan niin ikään valmennusta irtisanottaville, mutta työnvälitystoimiston valmentajien on tarkoitus tukea toimistojen normaalia työskentelyä. Ruotsissa täytetään vuosittain miljoona työpaikkaa, joista vain 30 prosenttia tulee julkiseen hakuun. Loput täytetään omien toimenpiteiden ja suhteiden avulla. Monella ei kuitenkaan ole tällaisia suhteita, ja valmennuksen on tarkoitus täydentää puutetta. Hallitus halusi myös saada yksityisiä toimijoita mukaan työnvälityksen toimintaan ja antaa useille pienyrityksille mahdollisuuden sopimukseen.

– Tutkimukset osoittavat, että uuden työn löytäminen on sitä helpompaa, mitä lyhyemmän aikaa ihminen on työttömänä. Kun kohdistamme nopeita toimenpiteitä vielä työmarkkinoiden tuntumassa oleviin ihmisiin, sitä todennäköisemmin he työllistyvät. Tämä kuului toki aiemminkin työnvälitystoimistojen tehtäviin, mutta todellisuudessa keskityimme enemmän pitkäaikaistyöttömiin, työnvälityksen Jan Åbjörnssonin sanoo.

Pienten markkinoiden nopea kasvu

Jan Åbjörnsson toimi hankintajohtajana silloin, kun hallituksen ohjauskirje tuli, ja hän vastasi hallituksen tavoitteiden toteuttamisesta. Ohjauskirje oli vain 1,5-sivuinen ja sisälsi yleisohjeita.

– Tarkoituksena oli päästä nopeasti vauhtiin, mutta emme tienneet, olisiko palveluita tarjoavia yrityksiä riittävästi, Åbjörnsson sanoo.

Hankintayksiköt vastaanottivat keväällä 1 000 tarjousta ja allekirjoittivat sopimuksen runsaan 900 yrityksen kanssa. Koska tämä vei aikansa, työvälitystoimistot palkkasivat myös satoja omia valmentajia. Hallituksen päätöksen myötä valmennusmarkkinat kuumenivat ja laajenivat yhtäkkiä. Monet tarjouksen jättäjistä olivat pienyrityksiä – aivan kuten hallitus oli toivonutkin. Tarjouspyynnössä edellytettiin, että vähintään yhdellä yrityksen työntekijöistä olisi kokemusta työvalmennuksesta.

Åbjörnsson on perillä siitä, että valmentajilla ja työnhakijoilla voi olla vaikeuksia löytää toisiaan. Työnvälittäjät voivat toki suositella työnhakijan profiiliin tai taustaan sopivaa valmentajaa, mutta suosittelua vaikeuttaa se, että valmentajien profiilit ovat yleensä varsin yleisluontoisia. Valmentajien pitääkin olla kekseliäitä ja löytää keinoja itsensä markkinoimiseen, minkä vuoksi työnvälitystoimistojen edustalla näkyy usein valmentajia päivystämässä.

Työnhaku on kokopäivätyötä

Chabro-yrityksen omistaja Lotta Broberg ja 19-vuotias Sanna Andrée löysivät toisensa juuri Tukholman keskustan työnvälitystoimiston edessä. Chabro on yksi työnvälityksen yhteistyöyrityksistä, ja Andrée valmistui kesällä ylioppilaaksi viestintälinjalta. Hän halusi kauppaan töihin ennen kuin päättäisi tulevaisuudensuunnitelmistaan, mutta se oli helpommin sanottu kuin tehty.

– Kilpailu on kovaa, ja työttömyysjakso nakertaa henkisesti. Siksi päätin ottaa yhteyttä työnvälitystoimiston edessä tapaamaani Lottaan. Hän vaikutti hyvältä ja oli sitä paitsi kiinnostunut nuorista, Andrée sanoo.

Lotta Brobergin Chabro-yritys on toiminut markkinointi- ja myyntialalla vuodesta 2000 lähtien. Kun työnvälitystoimistot ilmoittivat tarjouspyynnöstä, hän päätti osallistua. Tärkeänä kimmokkeena oli mahdollisuus ihmisten kehittämiseen. Työvalmentajan tehtävät liittyivät myös läheisesti hänen työkokemukseensa myynti- ja uravalmentajana. Broberg on markkinointiekonomi, ja hänellä on kokemusta muun muassa turvallisuusalan markkinoinnista sekä rekrytoinnista henkilöstöpalveluyrityksessä. Apunaan hänellä on useita alihankkijoita, joilla on niin ikään laaja kokemus liike-elämästä.

– Valmennuksen päätavoitteena on yksinomaan ihmisten työllistyminen, ja työn tekevät työnhakijat itse. Kaikki voivat työllistyä, mutta se vaatii aktiivista työnhakua kahdeksan tuntia päivässä, Broberg sanoo.

Hän kertoo, miten valmennusta tehdään hänen yrityksessään. Työnhakijan valmennus voi sisältää kuudesta kahdeksaan tapaamista, ja se kestää enintään kolme kuukautta. Valmennuksessa voi hänen mukaansa olla suuria valmentajakohtaisia eroja.

– Kaikki perustuu siihen, että autamme ihmistä löytämään tavoitteen ja työskentelemään sitä kohti. Mikä saa ihmisen silmät loistamaan? Millainen on hänen osaamisensa? Entä mikä on hänen unelmatyönsä? Tarkastelemme usein tätä unelmaa monelta kantilta tavoitteiden monipuolistamiseksi, Lotta Broberg kertoo.

Itsetunnon vahvistaminen tärkeää

Tapaamiset ovat lyhyitä ja tavoitteellisia. Ensimmäisessä tapaamisessa selvitetään, mitä työnhakija haluaa ja missä hän on hyvä. Valmennuksen onnistumisen lähtökohtana on tahdon ja siten myös motivaation löytyminen. Vasta silloin on mahdollista kirjoittaa CV ja hakemus, jotka todella erottuvat hakemuspinosta ja joista ilmenevät nopeasti ja selvästi hakijan osaaminen ja toiveet. Tämän jälkeen on aika opetella, mistä ja miten töitä haetaan, eli esimerkiksi tutustua työnhakusivustoihin ja itsensä profiloimiseen niissä.

– Sitten on tärkeää saada oikea hakuvaihde päälle henkisesti. Haluamme auttaa työnhakijoita pääsemään kunnolla matkaan, ja valmennettavien onkin haettava vähintään 20:tä paikkaa viikossa. Muuten ei tuloksia synny, Broberg sanoo.

Kun työnhakija kutsutaan haastatteluun, hän käy haastattelutilanteen läpi valmentajansa kanssa ja valmistautuu ajattelemalla asioita rekrytoijan näkökulmasta.

Lotta Broberg on valmentanut monia nuoria, ja hän pitää suurimpana ongelmana selkeästi määritellyn tavoitteen puuttumista. Nuoret joko etsivät töitä vähän sieltä sun täältä ja epävarmoina omista toiveistaan, tai sitten he ovat passiivisia ja kärsivät huonosta itsetunnosta elettyään pitkään vaikkapa tietokonepelien hallitsemaa elämää.

– Suurin osa tarvitseekin ”itsetuntoboostin”. Sama koskee työttömiksi jääneitä vanhempia työnhakijoita. Heillä on usein ollut huono työnantaja, joka on nakertanut heidän itsetuntoaan, Broberg sanoo.

Hänellä on ollut sopimus työnvälityksen kanssa nyt runsaan vuoden ajan, ja hänen yrityksensä on valmentanut satakunta ihmistä. Heistä 70 on tätä nykyä jonkinlaisessa työssä. Broberg saa jokaisesta työllistyvästä reilun 200 euron bonuksen. Yksi onnekkaista on myyjän työtä havitellut Sanna Andrée, joka otettiin hiljattain tuntipalkkaiseksi työntekijäksi nimekkään tukholmalaisen korusuunnittelijan myymälään. Hän on ikionnellinen uudesta työstään.

– Kun tulin tänne, en olisi ikinä uskonut saavani näin hyvää työtä. Sain täältä tosi hyvää ohjausta, itsetuntoni koheni ja opin hakemaan töitä entistä tehokkaammin esimerkiksi räätälöimällä CV:n ja hakemuksen haettavan työn mukaan. Minulla on ollut myös hyvää tuuria, koska Lotan kanssa on synkannut niin hyvin. Oikean valmentajan löytäminen on eräänlaista arpapeliä, Andrée sanoo.

Hän kannustaakin töitä hakevia ystäviään etsimään hyvän valmentajan. Valmennus antaa potkua, tuo hyvää mieltä ja auttaa suhtautumaan työnhakuun vakavasti. Lotta Brobergin ei tarvitsekaan enää seisoa työnvälitystoimiston ulkopuolella asiakkaita kalastelemassa. Vuoden toiminnan jälkeen hän saa suurimman osan asiakkaista työllistyneiden suositusten pohjalta. Työnvälityksen yhteistyöyritykseksi pääseminen on merkinnyt hänelle paljon.

– Tämä on hauskinta, mitä olen tehnyt. Autan ihmisiä kohtaamaan uusia tilanteita ja pyrkimään tavoitteisiinsa, ja se on tosi mahtavaa, Broberg sanoo.