Laval-juttu johti Ruotsissa lakimuutokseen

Oppositiopuolueet olivat turhaan yrittäneet saada valtiopäiviä siirtämään päätöstään vuodella. Kun se ei onnistunut, ne ilmoittivat purkavansa uuden ”Laval-lain”, mikäli ne voittavat syksyn vaalit. Niiden mielestä laki menee EU-lainsäädäntöä pitemmälle rajoittaessaan ay-liikkeen työtaisteluoikeutta, ja sillä tulee olemaan vakavia seurauksia ruotsalaiselle työmarkkinamallille.

Tarkoitus on, että työmarkkinaosapuolet huolehtivat vastedeskin siitä, että Ruotsiin työntekijöitä lähettävät ulkomaiset yritykset noudattavat työntekijöidensä palkoissa ja muissa työehdoissa ruotsalaisia työehtosopimuksia. Lakisääteistä minimipalkkaa tai työehtosopimusten yleissitovuutta ei siis oteta käyttöön. Iso muutos aikaisempaan verrattuna on se, että liittojen on nyt huomattavasti vaikeampi ryhtyä työtaistelutoimiin pakottaakseen ulkomaiset yritykset allekirjoittamaan työehtosopimus, mikäli ne allekirjoita sitä vapaaehtoisesti.

Neljän ehdon tulee täyttyä:

• vaadittavien ehtojen tulee vastata keskitetyn, valtakunnallisen työehtosopimuksen ehtoja
• ne saavat koskea ainoastaan vähimmäispalkkaa tai muita vähimmäisehtoja alueilla, jotka on mainittu Ruotsin lähetettyjä työntekijöitä koskevassa lainsäädännössä
• niiden on oltava lähetetyille työntekijöille edullisempia kuin lähetettyjä työntekijöitä koskevan lain ehdot
• mutta – ja juuri tämä on herättänyt ankarinta arvostelua – vaikka nämä kolme ehtoa täyttyisivät, mihinkään työtaistelutoimiin ei silti saa ryhtyä, jos työnantaja pystyy osoittamaan, että hän jo tarjoaa työntekijöilleen ”olennaisilta osin” yhtä edulliset ehdot kuin ruotsalainen työehtosopimus.

Viimeisin ehto merkitsee arvostelijoiden mielestä sitä, että työnantaja voi suojautua työtaistelutoimilta esittämällä kuvitteellisen sopimuksen, ja ennen kuin liitto ehtii hankkia todisteita siitä, että paperi on väärennetty, työ on jo tehty ja työntekijät palanneet kotiinsa. Siinä vaiheessa on luonnollisesti liian myöhäistä yrittää tarjota noudatettavaksi ruotsalaista työehtosopimusta.

Toinen arvostelua herättänyt seikka on se, että työtaistelutoimiin ei saa ryhtyä siinäkään tapauksessa, että ulkomaiset työntekijät liittyvät ruotsalaiseen ammattiliittoon. Liittoja estetään siis ajamasta myös omien jäsentensä etuja.

Ruotsissa kinastellaan siis vielä yli kaksi vuotta EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen siitä, mitä pitää ja täytyy tehdä. Tanskassa vastaava työ vei muutaman kuukauden ja asiasta päästiin yksimielisyyteen.

Lisättäköön, että edes Ruotsin työtuomioistuimen tuomarit eivät olleet yksimielisiä tuomitessaan rakennustyöläisten liiton ja sähköasentajaliiton joulukuussa maksamaan Lavalille jättikorvaukset Vaxholmin koulutyömaan työtaistelutoimista, jotka osoittautuivat EU-oikeuden vastaisiksi, vaikka ne olivatkin Ruotsin lain mukaan sallittuja.