MAN Dieselin Frederikshavnin-tehtaan työntekijät matkalla joukkokokoukseen tiistaina 4. elokuuta 2009.
Tanskan joustoturvamalli uhattuna
Tanskan joustoturvamalliin kohdistuu sekä kotimaisia että kansainvälisiä paineita. Samat haasteet ovat pitkälti edessä myös muissa Pohjoismaissa.
Tanskan työmarkkinat ovat jo vuosikymmenten ajan perustuneet työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin lainsäädännön asemesta. Työmarkkinat ovat olleet hyvin joustavat, sillä palkansaajat ovat toistaiseksi hyväksyneet lyhyet irtisanomisajat, koska heillä on vastaavasti ollut hyvä taloudellinen turva työttömyyden sattuessa. Nyt joustoturvamalli on kuitenkin uhattuna.
Joustoturvamallin pahin vihollinen on eittämättä globalisaatio. Valtaosa Tanskan suuryrityksistä oli aiemmin tanskalaisomistuksessa. Niiden pääkonttori, kehitysosasto, tuotanto ja myynti sijaitsivat Tanskassa, ja ne noudattivat maan lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Nykyisin monet suuryritykset ovat kansainvälisiä ja voivat luovia eri maiden lainsäädäännön ja työehtosopimusten mukaan. Tämä johtaa yhä useammin siihen, että tuotanto ja työpaikat siirretään maihin, joissa palkkataso on alhaisempi kuin Tanskassa.
Kehitys on ollut käynnissä jo pitkään, mutta palkansaajajärjestöjen turhautuneisuus kasvaa, koska työpaikat siirtyvät usein maihin, joissa irtisanomisajat ovat pitemmät kuin Tanskassa. Esimerkkinä voidaan mainita MAN Diesel, joka päätti hiljattain lakkauttaa Tanskan Frederikshavnissa sijaitsevan suuren tuotantolaitoksen ja siirtää sen Saksaan, missä työntekijän erottaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin Tanskassa.
Turvaa halutaan lisätä
Työntekijöitä on perinteisesti ollut helppo irtisanoa kriisiaikoina, mutta viime vuosien lukuisat irtisanomiskierrokset kirpaisevat ja pinnan alla kytee vastustus lyhyitä irtisanomisaikoja kohtaan. Näin asiaa kommentoi Tanskan metalliliiton Frederikshavnin-osaston johtaja Jørn Larsen:
– On kohtuutonta lakkauttaa MAN Dieselin kaltainen satavuotias yritys ja siirtää työpaikat Saksaan, missä työntekijöiden irtisanominen koituu paljon kalliimmaksi. Tanskassa pisin irtisanomisaika on 120 päivää, kun taas Saksassa ihmisten irtisanomiseen voi kulua useita vuosia. Jäsenemme ovat kiihdyksissään. On vaikeaa perustella heille, miksei heidänkin irtisanomisaikaansa pidennetä.
Kehitys huolestuttaa Larsenia. Hänen liittonsa jäsenten kannalta on nimittäin haitallista sekin, jos irtisanomisajan pidentämistä koskevat vaatimukset leviävät laajemmalle ja nousevat yhdeksi kevään työehtosopimusneuvottelujen aiheeksi.
– Yritykset uskaltavat käynnistää toimintansa Tanskassa ja palkata työvoimaa, koska työvoimasta pääsee tarvittaessa myös helposti eroon. Tanskalaisten palkansaajien joustavuus on tärkeä kilpailuetu. Toisaalta meidän on pakko tarjota jäsenillemme riittävä turva nyt, kun työttömyyskorvaukset ovat niin alhaisella tasolla. Ehkä meidän pitäisikin ryhtyä vaatimaan erorahaa, Jørn Larsen puntaroi.
Tanskan metalliliiton puheenjohtaja Thorkild E. Jensen on myös teollisuuden työntekijöiden keskusjärjestön CO-industrin puheenjohtaja ja siten yksi ensi kevään sopimuskierroksen tärkeimmistä neuvottelijoista. Hän sanoi hiljattain metalliliiton liittokokouksessa toivovansa, ettei irtisanomisaikojen pidentämistä koskeva vaatimus nousisi esille neuvotteluissa. Samalla hän totesi kuitenkin ymmärtävänsä, että jäsenet haluavat parantaa työsuhdeturvaa, jos heillä on heikko irtisanomissuoja ja alhainen työttömyyspäiväraha eikä mitään takeita aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta, jonka avulla varmistetaan uuden työpaikan saaminen.
Köyhtyneet työttömät pettävät ay-liikkeen
Työttömyyspäivärahan taso on Tanskassa tällä hetkellä sellainen, että työtön joutuu tulemaan toimeen 50–60 prosentilla keskipalkasta. Taloudellinen turvattomuus on ollut toisena tärkeänä syynä Tanskan joustoturvamallin kriisiin. Kansainvälisesti katsottuna Tanskan työttömyysturva on edelleen suhteellisen korkea, mutta kun otetaan huomioon maan palkka- ja hintakehitys, ei tilanne näytäkään enää yhtä ruusuiselta.
Todellinen työttömyyskorvausaste on laskenut huomattavasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana, mikä on saanut yhä useammat tanskalaiset ajattelemaan, ettei heidän kannata maksaa ammattiliiton ja työttömyyskassan suhteellisen korkeita jäsenmaksuja.
Alhaisempi korvausaste heikentää ammattiliittoja. Jos työmarkkinaosapuolet heikentyvät, ei ole enää mahdollista ylläpitää mallia, joka perustuu neuvotteluihin ja laajojen ratkaisujen tavoitteluun ilman valtion väliintuloa. Joustoturvamalli edellyttää vastaavasti sitä, että valtaosa palkansaajista on työttömyyskassan jäseniä. Muussa tapauksessa työttömyyskassat eivät voi toimia taloudellisena turvaverkkona, joka oikeuttaa lyhyet irtisanomisajat, – eivätkä ne sellaisena itse asiassa enää toimikaan.
Työttömyyskassojen jäsenmäärät ovat laskeneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, ja tulevaisuus näyttää vieläkin synkemmältä. Sekä ammattiliitot että työttömyyskassat kärsivät jäsenkadosta, ja etenkin nuoret jättävät liittymättä, Verner Sand Kirk kertoo. Hän johtaa Arbejdsløshedskassernes Samvirkeä, joka on kaikkiaan 28 valtion hyväksymän työttömyyskassan etujärjestö ja edustaa noin 2,2 miljoonaa jäsentä kaikilla eri aloilla.
– Yhä useammat nuoret jättävät liittymättä työttömyyskassaan, mikä voi alhaiseen työttömyyspäivärahaan yhdistettynä uhata Tanskan mallin turvallisuutta, Verner Sand Kirk huolehtii.
Hän kuitenkin toivoo ja uskoo poliitikkojen ymmärtävän, että työttömyysvakuutus on syytä pitää houkuttelevana vaihtoehtona – vältytäänhän tällä tavoin maksamasta lukuisille ihmisille sosiaalietuuksia.
Paineet lainsäädännön lisäämiseksi kasvavat
Myös EU:n ja kansankäräjien lainsäätäjät lisäävät joustoturvamalliin kohdistuvia paineita. Koko joustoturvamalli sotii nimittäin perustavalla tavalla EU:n ja miltei koko muun Euroopan käytäntöä vastaan, sillä työmarkkinoiden toimintaa säädellään muualla Euroopassa perinteisesti lainsäädännön avulla. EU on toistuvasti hyväksynyt lakeja, jotka ylittävät työmarkkinaosapuolten vapaan neuvotteluoikeuden. Lisäksi EY-tuomioistuin on monissa käsittelemissään tapauksissa kumonnut tanskalaisten neuvotteluratkaisut. Tanska on kuitenkin toistaiseksi pitänyt kiinni omasta mallistaan panemalla EU-lainsäädännön täytäntöön työehtosopimusten kautta.
Myös tanskalaiset poliitikot haluaisivat lisätä työmarkkinoiden toiminnan säätelyä lainsäädännön avulla. Tanskan ammatilliseen keskusjärjestöön LO:hon kuulumaton kristillinen ammattiliitto Krifa teki äskettäin mielipiteitä jakaneen ehdotuksen palkansaajalaista, joka turvaisi monet varsinkin yksityissektorilla ilman työehtosopimusta työskentelevät. Sosiaalidemokraatit, vasemmistosiipi ja LO:n enemmistö tyrmäsivät ehdotuksen suoralta kädeltä, kun taas hallituksessa istuvat liberaalipuolue Venstre ja konservatiivinen puolue suhtautuivat siihen suopeasti.
On hyvin valitettavaa, että kehitys kulkee kohti lainsäädännön lisäämistä, toteaa Tanskan työmarkkinatutkimuskeskuksen johtaja ja työväenliikkeen elinkeinoneuvoston puheenjohtaja professori Per Kongshøj Madsen, joka on maan johtavia joustoturva-alan asiantuntijoita.
– Kannatan lämpimästi itseään säätelevää järjestelmää, jossa osapuolet pyrkivät yhdessä yhteisiin ratkaisuihin. Tämä antaa osapuolten toiminnalle oikeutuksen ja kannustaa niitä pitämään kiinni sopimuksista. Lainsäätäjät ovat nyt kuitenkin pistämässä lusikkansa soppaan. Tulos on sama, kuin jos jalkapallokentälle lähetettäisiin ylimääräinen tuomari kesken ottelun: se aiheuttaa vain sekaannusta.
Per Kongshøj Madsenin mukaan paineet lainsäädännön lisäämiseen kasvavat kaikissa Pohjoismaissa, mutta ne ovat erityisen suuret Tanskassa, missä työmarkkinoiden toiminta perustuu voittopuolisesti sopimuksiin.
Mahdollisuudet vaikuttaa työllistämispanostukseen heikkenevät
Viimeisin joustoturvamallin heikentämistä enteilevä käänne oli Tanskan työvoimatoimistojen siirtäminen kokonaisuudessaan kuntien vastuulle 1. elokuuta 2009 alkaen. Hallitus oli jo aiemmin vienyt rahat ja vaikutusvallan paikallisilta ja alueellisilta työllisyysneuvostoilta, joissa työmarkkinaosapuolet näyttelivät ennen keskeistä roolia.
Kummatkin toimenpiteet heikentävät työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia vaikuttaa työllisyyspolitiikkaan, mikä kaivaa pitkällä aikavälillä maata myös joustoturvamallin alta, ay-liike ja sosiaalidemokraatit varoittavat. Tanskalaiset palkansaajat ovat tähän asti voineet luottaa siihen, että viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet pyrkivät aktiivisesti ja määrätietoisesti auttamaan heitä työnsaannissa mahdollisen työttömyyden sattuessa. Jos tämä luottamus menee, ei lyhyitä irtisanomisaikojakaan enää hyväksytä.
Sosiaalidemokraattien työmarkkinapoliittinen puheenjohtaja Torben Hansen pelkää, että työmarkkinat muuttuvat nykyistä epävakaammiksi ja työttömien määrä kasvaa.
– On vaarallista kajota joustoturvamalliin. Meillä on jo sadan vuoden ajan ollut tasapainoiset, työmarkkinaosapuolten ohjailemat työmarkkinat, jotka nykyinen hallitus tuhoaa sulkemalla oven työmarkkinaosapuolten nenän edestä. Tämä heikentää työllisyyspanostusta. Lisäksi vaikuttaa kovin omituiselta, että maan ministerit matkustavat samanaikaisesti ympäri maailmaa kehumassa Tanskan mallia, Torben Hansen kritisoi.
Venstren työmarkkinapoliittinen puheenjohtaja Jens Vibjerg ei allekirjoita väitettä siitä, että työmarkkinaosapuolten mahdollisuudet vaikuttaa työllisyyspolitiikkaan olisivat heikentyneet. Hän muistuttaa, että sekä työnantajat että palkansaajat ovat edelleen edustettuina paikallisissa ja alueellisissa työllisyysneuvostoissa. Osapuolet saavat vaikutusvaltaa, jos ne osaavat esittää asiansa vakuuttavasti, hän toteaa.
