Anni Sinnemäen tavoitteena on yksilölähtöinen hyvinvointijärjestelmä

Nuorisotyöttömyys on Euroopan hallitusten suurimpia haasteita. Nuorten syrjäytyminen on ollut tärkeä aihe myös Pohjoismaissa, mutta toimenpiteet ovat olleet hajanaisia ja hahmottomia. Pohjoismaiden työministerit päättivät siksi Islannissa viime vuonna pitämässään kokouksessa teetättää yleiskatsauksen toimista, joita nuorille on suunnattu eri Pohjoismaissa. Anni Sinnemäki oli yksi ehdotuksen tekijöistä. Raportti esitellään Kööpenhaminassa 8. lokakuuta pidettävässä konferenssissa, mutta Työelämä Pohjoismaissa sai silti kommentin tähän mennessä tehdystä työstä.

– Raportti osoittaa muun muassa, että on toimittava nopeasti ja panostettava koulutukseen, kun kyse on nuorista. Olemmekin Suomessa pyrkineet siihen tietoisesti, Anni Sinnemäki sanoo. Hänen mielestään on hyvä, että politiikka perustuu kokemuksiin ja että tehdään selväksi, että tilanteelle voidaan tehdä jotakin.

Viidennessä kerroksessa Etelä-Esplanadilla sijaitsevista ministeriön tiloista on niin hieno näköala, että puolen tunnin odottelu kannattaa. Onneksi meidän ei tarvitse tinkiä meille luvatuista 45 minuutista. Ministerin kalenteriin on merkitty seuraavaksi kuvaus naistenlehteä varten. Anni Sinnemäki on miellyttävä ja ystävällinen, hän nappaa pari viinirypälettä mutta ei ehdi maistella tarjolla olevia houkuttelevia leivonnaisia.

– Hänen olisi hyvä syödä jotakin kokousten välillä, sihteeri huolehtii.

Suomi on panostanut laajasti

Työministeri Anni Sinnemäki ei usko työmarkkinoiden kriisin olevan ohi. Kestää vielä pitkään, ennen kuin yleinen työttömyys alenee. Nuorten suhteen hän on toiveikkaampi. Hänen mielestään hallitus on saavuttanut tuloksia, ja hän viittaa laaja-alaisiin uusiin toimenpiteisiin ja työttömyyden alenemiseen.

Yksi Suomen suurpanostuksista on Sanssi-kortti, jonka kautta esimerkiksi yrityksille tarjotaan palkkatukea, jotta ne palkkaisivat työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria. Ammattioppilaitoksiin on perustettu 10 000 uutta aloituspaikkaa ja on käynnistetty uudentyyppinen ammattiopetus, Ammattistartti. Nuoret voivat kokeilla sen avulla eri aloja, ennen kuin päättävät, mihin he haluavat panostaa tulevaisuudessa. Hallitus on myös tehnyt lakimuutoksen, jolla parannetaan sosiaalihuollon, kouluterveydenhuollon ja työvoimapalvelun välistä tiedonkulkua. Nuorille suunnatut toimenpiteet koordinoidaan, eikä kukaan voi enää pudota systeemistä, ilman että joku tietää, missä hän on.

Kehityksen suunta muuttui kesäkuussa. Silloin nuorisotyöttömyysluvut alkoivat kääntyä laskuun. Anni Sinnemäki pitää tätä käännekohtana.

– Nyt kun nämä nuorille suunnatut toimenpiteet ovat kohdallaan, suhtaudun luottavaisesti siihen, että nuorisotyöttömyys kääntyy syksyn kuluessa selvästi laskuun.

Takuu joka ei pitänyt

Voisi kuitenkin toimia nopeammin kuin olemme toimineet, hän myöntää. Nuorten yhteiskuntatakuun tulee taata apua kolmen kuukauden kuluessa.

– Kolme kuukautta on nuorelle pitkä aika odottaa, Sinnemäki sanoo.

Lisäksi on osoittautunut, että vain kolme neljästä on saanut paikan kolmen kuukauden kuluessa. Yhdelle neljästä ei ole kolmen kuukauden aikana löytynyt sopivaa työtä tai koulutusta.

– Voikin kysyä, miksi se vie niin pitkän ajan. Ehkä me tarvitsisimme samanlaisen järjestelmän kuin Tanska, jossa aktivointitoimia sovelletaan työttömyyslukujen mukaan.

Epäyhtenäinen ryhmä

– Tai ehkäpä onnistuimme kehittämään yksilölähtöisemmän lähestymistavan juuri sen ansiosta, että maltoimme ensin analysoida tilannetta, hän jatkaa pohdiskelua.

– Nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Joidenkin koulutus on puutteellinen, toisilla on sosiaalisia ongelmia, joillakin on kunnollinen koulutus, mutta he tarvitsevat apua työnsaantiin. Olemme käyttäneet aikaa analysoidaksemme yksilöiden tilannetta, minkä ansiosta toimet ovat olleet hyvin järkeviä ja soveltuneet erilaisiin tarpeisiin, hän toteaa tyytyväisenä.

Masennusta

Toinen suuri haaste Suomessa on se, että liian monet nuoret syrjäytyvät työelämästä ja jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle muun muassa masennuksen takia. Tässäkin tapauksessa avunsaannin avainsana on varhainen puuttuminen. Sinnemäki mainitsee, että hallitus on tästä syystä päättänyt muuttaa masennuksesta kärsivien hoidon rahoitusta. Muutos tulee voimaan vuonna 2011. Aikaisemmin budjetissa oli varattu hoitoon tietty rahasumma, mutta nyt hallitus aikoo toimia päinvastoin. Tiettyjen kriteerien nojalla arvioitu hoidon tarve ratkaisee avunsaannin, ja hoito aloitetaan mahdollisimman pian. Perushoitojärjestelmän vastuu kasvaa ja sairauspäivärahan saantia kiristetään. Asennemuokkauksella pyritään vaikuttamaan työpaikkakulttuureihin ja yksittäisten ihmisten näkemykseen masennuksesta. Depressiosta ja lievemmistä mielenterveyshäiriöistä kärsivien työssäkäynti yleistyy, mutta tarvittaessa heidän työaikaansa voidaan lyhentää. Myös päihdeongelmaa on yritetty saada hallintaan.

– Päihteet ja masennus liittyvät usein kiinteästi toisiinsa. Masennus voi aiheuttaa päihdeongelmia, ja päihteiden väärinkäyttö voi johtaa masennukseen. Hallitus onkin tästä syystä korottanut alkoholiveroa kolme kertaa sen jälkeen, kun sitä alennettiin Viron liittyessä EU:hun. Nyt näyttää siltä, että olemme saaneet alkoholinkäytön kuriin, ja se on todella ilahduttavaa, Anni Sinnemäki sanoo.

Kriisi ei ole ohi

Työmarkkinoiden haasteet eivät rajoitu nuoriin. Yleiset työttömyysluvut tasoittuvat, mutta pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Sinnemäki ei usko tilanteen pikaiseen korjaantumiseen.

– Kriisi kohtaa eri toimijat eri aikaan. Ensimmäiseksi siitä kärsi vientiteollisuus. Siltä osin tilanne näyttää nyt valoisammalta. Osa työttömistä on pudonnut ansiosidonnaisen päivärahan piiristä ja joutuu nyt elämään vähimmäistyöttömyysturvalla. Heidän tulonsa ovat pienentyneet rajusti, eikä kriisi suinkaan ole heidän kohdaltaan ohi. Perustoimeentulon varassa elävien määrä kasvaa yhä.

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy

Tilanne on erittäin vakava, Anni Sinnemäki jatkaa.

– Kriisin aikana monet yritykset käyttivät hyväkseen mahdollisuutta jakaa vähentyneet työt useampien kesken. Ne turvautuivat lomautuksiin ja väliaikaisiin työajan lyhennyksiin. Nämä yritykset alkavat nyt ottaa takaisin lomautettuja ja lisätä lyhennettyä työaikaa tehneiden työaikaa. Näin yritykset ovat pystyneet lisäämään huomattavasti tuotantoa palkkaamatta uutta väkeä. Tämä on yksi syy siihen, että työttömyysluvut eivät pienene kovin nopeasti. Lisäksi vastavalmistuneet ovat työmarkkinoilla halutumpia kuin puolitoista vuotta työttömänä olleet. Pitkäaikaistyöttömyys näyttääkin jatkuvan ja kasvavan vielä jonkin aikaa, ellemme keksi tehokkaampia toimia, Sinnemäki sanoo.

Monilla työttömillä hyvä koulutus

Käynti Helsingin naapurikunnan, vajaan 200 000 asukkaan Vantaan työ- ja elinkeinotoimistossa korostaa yksilökeskeisen lähestymistavan tärkeyttä. Sinnemäen vaikutelma on, että työntekijät ovat nyt yleisesti ottaen toiveikkaampia kuin 90-luvun laman aikana. Vaikka monet ovat olleet työttömänä vuoden tai pitempään, heidän koulutuksensa ja ammattitaitonsa on nyt parempi kuin edellisen laman aikana.

– Monet löytävät aivan varmasti työpaikan suhdanteiden kääntyessä.

Hän kuitenkin korostaa, että myös pitkäaikaistyöttömät ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Jotkut tarvitsevat tehokkaampaa apua, esimerkiksi tuettuja työpaikkoja. Niitä on usein järjestetty yhteistyössä vapaaehtoissektorin kanssa.

– Tarjonta on kuitenkin usein hajanaista eikä aina kovin tehokasta, sanoo Sinnemäki, joka haluaisi parantaa kehitystä panostamalla hyvien esimerkkien voimaan eli parhaisiin käytäntöihin.

Työssä mutta köyhyysrajan alapuolella

Suuri ja yhä kasvava ongelma on, että kymmenen prosenttia työssä käyvistä ei pysty elättämään palkallaan itseään tai perhettään.

– Tämä luku on kasvanut sekä ennen kriisiä että sen aikana, Sinnemäki toteaa.

– Joukossa on niitä, jotka eivät ole saaneet kokopäivätyötä, lapsiperheitä, joissa vanhempien palkka ei riitä lasten elättämiseen, yksinhuoltajaäitejä sekä niitä, joiden palkka ei ole pääkaupunkiseudun korkeiden elinkustannusten tasalla.

– Mitä pitäisi tehdä? Uskon, että meidän on rakennettava lisää vuokra-asuntoja. Hallituksen politiikkana on myös matalapalkkaisille suunnatut veronalennukset. On tärkeää kannustaa ay-järjestäytymistä, ja uskon myös, että hallituksen on valvottava paremmin harmaan talouden kehitystä.

Vaalit ensi vuonna

Mistä sinut muistetaan, jos hallitus häviää vaalit?

– Olen erityisen iloinen siitä, että olemme saaneet tämän vuoden alussa lain, joka antaa työttömille mahdollisuuden valita itse, mitä koulutusta he haluavat. Koulutus on aikaisemmin ollut osa työttömille tarjottuja työmarkkinatoimia, mutta työttömyyspäivärahalla oleva saattoi osallistua ainoastaan työvoimatoimiston tarjoamaan koulutukseen. TE-toimisto oli ostanut koulutuksen. Jos työtön ryhtyi opiskelemaan oma-aloitteisesti ja etsi itse sopivan oppilaitoksen, hän menetti työttömyyspäivärahansa. Nyt lakia on muutettu niin, että työtön ei menetä päivärahaansa, vaikka valitseekin itse, mitä haluaa opiskella.

– Noin 4000 henkeä on käyttänyt tänä vuonna hyväkseen tätä mahdollisuutta. Kyse ei ole isosta asiasta, mutta minulle se symboloi sitä, mitä yritän aina korostaa: järjestelmän on oltava yksilölähtöinen. Tällainen yksilölähtöisyys ei ole aina toteutunut hyvinvointijärjestelmässämme, Sinnemäki toteaa lopuksi.