Guðbjartur Hannesson – Islannin hyvinvointiministeri

– Tehtävä ei ole mahdoton, Guðbjartur Hannesson sanoo Työelämä Pohjoismaissa -lehdelle.

– Meillä on selkeä visio ja selkeät suuntaviivat. Meillä on myös 80–90 osaavaa ja pätevää työntekijää, ja heidän voimanponnistuksensa ansiosta en pelkää mitään.

Toistaiseksi Guðbjartur Hannesson joutuu jakamaan aikansa kahden ministeriönsä, sosiaaliministeriön ja terveysministeriön, ja yleiskäräjien kesken. Hän edustaa maan parlamentissa sosiaalidemokraattista Samfylking-puoluetta.

– Juuri nyt parlamentti on hiukan sekaisin, mikä johtuu ehdotuksesta herättää henkiin valtakunnanoikeus, hän sanoo.

Valtakunnanoikeus on erityistuomioistuin, jossa ministereitä voidaan syyttää ja tuomita virkavirheestä.

– Työpäivät venyvät pitkiksi, mutta olen tottunut siihen. Yritän silti asettaa etusijalle ministeriöiden yhdistämisen.

Sosiaaliministeriöön kuuluvat sekä sosiaali- ja sosiaalivakuutus- että työelämäasiat. Guðbjartur Hannesson kertoo, että jälkimmäisen osalta tilanne ei muutu. Ministeriöiden yhdistämisestä saatava synergiaetu ilmenee ennen kaikkea vanhusten ja liikuntarajoitteisten hoivassa.

– Nykyisin näitä asioita käsitellään kummassakin ministeriössä.

Nopea poliittinen ura

Guðbjartur Hannesson saavutti nopeasti näkyvän aseman Islannin poliittisella näyttämöllä. Hänen sosiaalidemokraattiset puoluetoverinsa tuntevat hänet vanhastaan sekä luotettavana että ahkerana. He valitsivat hänet yleiskäräjien budjettivaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän oli tuolloin ollut jonkin aikaa kovilla Hollannin ja Ison-Britannian kanssa syntyneen Icesave-talletuksia koskeneen kiperän kiistan vuoksi.

Kysyttäessä, eikö hänen vastuunsa terveys- ja sosiaaliministerinä ole jättiläismäinen; tuleehan hänen vastuulleen puolet valtionbudjetista, Guðbjartur Hannesson vastaa olleensa juuri kokonaisen vuoden budjettivaliokunnan puheenjohtajana.

– Sillä on vastuu koko budjetista.

Leikkauksia tulossa

Hän sanoo, että vaikka ensi vuoden budjetissa yritetäänkin huolehtia hyvinvointiasioista, islantilaisten on syytä varautua noin viiden prosentin leikkauksiin. Kulttuuripuolella tilanne on huonompi. Valtion kulttuuritoimintaa on supistettava talouden sallimiin rajoihin ja toimintaa on tehostettava.

Rahat on käytettävä suoraan ihmisiin, ei päällysrakenteisiin, välikäsiin tai keinotteluun.

– Nyt meidän on saatava kuriin nopeasti kasvava työttömyys. Työttömänä oleminen on vierasta islantilaisille. Meidän on mietittävä hyviä ja järkeviä tapoja käyttää resurssejamme: kalavaroja, geotermistä energiaa, matkailuelinkeinoja sekä luovuuttamme ja innovatiivisuuttamme.

Korkojen maksaminen raskasta

Joka viides kruunu menee korkoihin, sanoo Guðbjartur Hannesson, joka haluaa muuttaa korot hyvinvoinniksi. Velat on siinä tapauksessa maksettava nopeasti.

– Muut Pohjoismaat ovat auttaneet meitä myöntämällä lainaa. Se on merkinnyt meille todella paljon. Pohjoismainen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää etenkin hyvinvoinnin alalla. Voimme auttaa toisiamme vaihtamalla tietoa ja kokemuksia ja tukemalla toisiamme kansainvälisellä tasolla. Tarvitsemme kaiken saatavissa olevan tuen, nyt kun haemme EU:n jäsenyyttä.

Tuleva hyvinvointiministeri Guðbjartur Hannesson sanoo suhtautuvansa luottavaisesti tulevaisuuteen. Islannin talous näyttää kulkevan oikeaan suuntaan Talouskasvu on kuusi kuukautta edellä tavoitteesta, työttömyys on lopultakin kääntynyt laskuun ja inflaatio on pienentynyt puolessatoista vuodessa 18,6 prosentista 4,5 prosenttiin.

Katse tulevaisuuteen

– Meidän on pystyttävä antamaan anteeksi, hän sanoo viitaten tutkimukseen, jossa selvitettiin, johtuiko vaikea talouskriisi siitä, että finanssisektorilla, kaupankäynnissä ja politiikassa oli syyllistytty rikolliseen menettelyyn tai laiminlyönteihin.

– Meidän on ratkaistava vanhat asiat ja suunnattava katse tulevaisuuteen.