Hanne Bjurstrøm haluaa eroon työelämän kahtiajaosta

Hanne Bjurstrøm otti Norjan työministerin tehtävät vastaan neljä kuukautta sitten, pari kuukautta sen jälkeen, kun Stoltenbergin toinen hallitus asetettiin 20. lokakuuta 2009.

Pääministeri Jens Stoltenberg piti Hanne Bjurstrømin saamista työministeriksi niin tärkeänä, että hän nimitti tehtävään sijaisen odottaessaan Bjurstrømin vapautumista tehtävistään Norjan pääneuvottelijana YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa. Uudistus-, hallinto- ja kirkkoministeri hoiti työministerin tehtäviä sen aikaa, kun ministeriksi nimitetty Hanne Bjurstrøm toimi ilmastoasiain pääneuvottelijana. Vuodesta 2007 Bjurstrøm oli paitsi Norjan neuvottelukunnan johtaja YK:n ilmastoneuvotteluissa myös ympäristöministeriön erityisneuvonantaja. Sitä ennen hänellä oli vastuu Norjan päästökiintiöjärjestelmän luomisesta.

– Sitovasta sopimuksesta ei päästy yksimielisyyteen. Sen me kyllä tiesimme jo etukäteen, mutta arvostan suuresti sitä, että sain viedä Kööpenhaminan neuvottelut päätökseen, Hanne Bjurstrøm sanoo.

Ministerinimityksestä kertovassa lehdistötiedotteessa Bjurstrømistä sanotaan: ”Hän on syntynyt vuonna 1960, koulutukseltaan juristi ja aiemmin työskennellyt Oslon keskushallinnossa ja paikallispolitiikassa sekä erinäisissä luottamustehtävissä.”

Miksi pääministeri halusi juuri hänet hoitamaan Norjan työ- ja hyvinvointipolitiikkaa, niin että oli jopa valmis varsin epätavalliseen nimityksen lykkäämiseen? Työ- ja hyvinvointiministerin vastuulla on koko hyvinvointijärjestelmän uudistus ja lisäksi paljon muuta, mikä aiemmin on tämän pääministerin alaisuudessa ollut varattu työväenpuolueen miespuolisille raskaan sarjan poliitikoille.

– Monipuolinen taustani ja se, että olen ollut tekemisissä monien erilaisten tahojen kanssa, ovat tärkeitä tässä työssä. Neuvottelijan tehtävistä saatu kokemus ei myöskään ole haitaksi. Aiemmin minua on arvosteltu siitä, että olen vaihtanut työpaikkaa liian usein, mutta nyt siitä on hyötyä, Hanne Bjurstrøm sanoo suoraan, hieman kansanomaiseen tapaansa.

Hanne Bjurstrøm tunnetaan kuuntelevana ja avoimena ihmisenä, joka kuuntelee muiden mielipiteitä ennen päätelmien tekemistä. Ehkä hyvältä pääneuvottelijalta edellytetään juuri näitä ominaisuuksia. Se saattaa olla myös työministerille rakentava asenne hänen uudistaessaan työ- ja hyvinvointipolitiikkaa.

Eroon työelämän kahtiajaosta

Pääministeri mainitsi uuden vuoden puheessaan työelämän hallituksen tärkeimpänä vastuualueena ja korosti sitä, että ”vastaisuudessa elämme toistemme työstä ja toistemme tiedoista”. Verkkosivulla http://samarbeidforarbeid.regjeringen.no hän on avannut yleisen keskustelun muun muassa siitä, miten työelämästä syrjäytymistä voidaan estää ja työvoiman saatavuutta parantaa.

Työministerin välineenä näihin tavoitteisiin pyrittäessä on poistaa työelämän kaksijakoisuus, jolle luonteenomaista on se, että ihmiset ovat joko 100-prosenttisessa työssä tai kokonaan työelämän ulkopuolella. On parannettava mahdollisuuksia osittaiseen työelämään osallistumiseen. Työntekijän täytyy voida olla jonkin verran sairas, mikä onkin mahdollista uuden sairauspoissaoloista säätävän sopimuksen nojalla, tai osaeläkkeellä, mihin eläkeuudistuksen myötä on saatu oikeus, ja täytyy voida hyväksyä se, että myös vajaakuntoinen voi käydä työssä. Hanne Bjurstrømin visio on muuntaa nämä periaatteet käytännöiksi.

Norjan työ- ja hyvinvointihallinto (NAV) kuuluu ministerin alaisuuteen ja on mukana kolmikantasopimuksessa, jolla työelämän osallistavuutta pyritään edistämään. Niin kutsuttu IA-sopimus eli sopimus osallistavasta työelämästä sisältää kolme osa-aluetta: sairauspoissaolojen vähentämisen, yhä useampien vajaakuntoisten tuomisen työelämään sekä ikääntyvien työntekijöiden työuran pidentämisen. Toistaiseksi on onnistuttu jatkamaan ikääntyneiden osallistumista työelämään, kun taas sairauspoissaolot ja työelämästä syrjäytyminen ovat pysyneet samalla tasolla kuin ne olivat ensimmäisen sopimuksen syntyessä vuonna 2001.

Parhaillaan panostetaan erityisesti sosiaalisen polkumyynnin vastaisiin toimiin. Hanne Bjurstrømin mielestä sosiaalinen polkumyynti on uhka Norjan työelämälle.

Sosiaalista polkumyyntiä vastaan

– Se että muista maista tuleva työvoima saa huonompaa palkkaa kuin norjalaiset työntekijät tai että he joutuvat tekemään työtä norjalaisia huonommissa työoloissa, on toki haaste työntekijöille, mutta polkumyyntiä harjoittavat yritykset ovat myös haaste vastuullisille työnantajille. Tähän pyritään nyt puuttumaan. Tarkoitus ei ole tyytyä kartoituksiin, vaan niiden lisäksi aiomme ryhtyä toimenpiteisiin.

Työministeri haluaa laajentaa henkilökorttien käyttöä. Se tuli rakennusalalla pakolliseksi jo vuonna 2008. Esitys henkilökorttien käyttöönotosta siivousalalla lähetettiin äskettäin lausuntokierrokselle.

– Henkilökorttijärjestelmä perustuu kolmikantayhteistyöhön ja se on tärkeä väline pyrittäessä estämään henkilöstönvuokrausyritysten työntekijöiden ja muista maista tulevan vuokratyövoiman alipalkkausta. Toimialan osapuolten ja Norjan työvoiman valvontaviraston (Arbeidstilsynet) mielestä järjestelmä on onnistunut. Se edistää osaltaan järjestäytyneiden työolojen aikaansaamista, muun muassa siksi, että työnantajan on rekisteröitävä työntekijät, joille se antaa henkilökortin.

– Seuraavaksi tarkastelemme hotelli- ja ravintola-alaa, myöhemmin järjestelmä voidaan ulottaa muillekin aloille, Hanne Bjurstrøm toteaa.

Sosiaalisen polkumyynnin vastainen työ on aivan ilmeisesti aihe, joka on ministerin sydäntä lähellä. Hänen mielestään ongelmat on kuitenkin ensisijaisesti ratkaistava työelämässä, viranomaisten tehtävänä on huolehtia puitteista. Järjestäytymisasteen parantaminen on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä sosiaalisen polkumyynnin torjumisessa.

– Korkea järjestäytymisaste on takuu epäasiallisia työoloja vastaan, mutta se on työelämän järjestöjen vastuulla, hän sanoo.

Ylpeä työ- ja hyvinvointihallinnon uudistuksesta

Työ- ja hyvinvointihallinnon ja NAV-toimistojen organisointi on modernin ajan mittavin hyvinvointipoliittinen uudistus, ja se onkin saanut osakseen paljon sekä julkisuutta että kritiikkiä. Tänä vuonna uudistusta on jo kommentoitu 2 979 erimittaisessa artikkelissa. Virkaan astumisensa jälkeen Hanne Bjurstrøm on mainittu 469 kertaa NAV-toimistojen yhteydessä. Luvut ovat peräisin Retriever-palvelun kautta tehdyistä suurten sanomalehtien arkistohauista.

Työ- ja hyvinvointihallinnon kautta työministeri hallinnoi kolmasosaa valtion budjetista. Niin paljon käytetään etuusjärjestelmiin, joita ovat esimerkiksi työttömyystuki, kuntoutustuet, eläkkeet, lapsilisät ja toimeentulotuki. NAV-toimistoja käyttää koko väestö, ja koko hallinnonalalla työntekijöitä on kaikkiaan noin 17 000. Niinpä työ- ja hyvinvointihallinto onkin suurin haaste jokaiselle ministerille, jolla on vastuuta työ- ja hyvinvointipolitiikasta. Norjan valtiontalouden tarkastusviraston (Riksrevisjonen) kritiikistä ja parlamentin kuulemistilaisuudesta tulikin Bjurstrømin ministerinuran tulikaste.

– NAV saa osakseen paljon arvostelua, hän myöntää.

– Olen huolissani asioiden käsittelyn hitaudesta. Olen huolissani kaikkien niiden puolesta, jotka joutuvat odottamaan liian kauan elämiseen tarvitsemaansa rahaa, hän toteaa.

Huoleen on syytä. Vaikka viivästyneiden asioiden märää laskee, jonossa on edelleenkin 24 000 henkilöä, jotka ovat joutuneet odottamaan pidempään kuin miksi asiankäsittelyn pisin aika on arvioitu.

– Olemme kuitenkin ylpeitä siitä, että olemme toteuttaneet näin suuren uudistuksen. Kaikkien maiden on uudistettava hyvinvointijärjestelmänsä, ja sen me olemme nyt tehneet, mutten ehkä neuvoisi muita tekemään sitä samalla vauhdilla.

Nyt kun NAV-toimistot on saatu perustettua Norjan kaikkiin kolkkiin, uudistuksen sisältö on ministerille tärkeintä. On löydettävä hyviä vaihtoehtoja niille yksittäisille henkilöille, jotka ovat syrjäytyneet työelämästä.

– Sairauspoissaoloja on liikaa ja työntekijä luokitellaan liian usein täysin työkyvyttömäksi. Näin emme voi jatkaa, ministeri toteaa määrätietoisesti.

– Samalla on muistettava, että ihmisten tarpeet ovat kovin erilaisia. Työhön pääsemiseksi on räätälöitävä yksilölliset aktivointisuunnitelmat, joihin sisällytetään koulutusta ja muita työllistymistä edistäviä keinoja.

Hallitus on aloittanut ohjelman, joka antaa mahdollisuudet yksilöllisten aktivointisuunnitelmien tekemiseen. Lisäksi 1. maaliskuuta 2010 alkaen on otettu käyttöön uusi työllistymismahdollisuuksien selvitystuki, jolla korvataan kolme aiempaa etuutta, nimittäin lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen suunnatut tuet ja määräaikainen työkyvyttömyyskorvaus. Tavoitteena on työllistymisen edistäminen ja työvoiman kasvattaminen.

Työnantajia halutaan yhteistyöhön

– Työvoiman ulkopuolella on 98 000 vajaakuntoista, jotka haluavat päästä työelämään. Nämä ovat henkilöinä hyvin erilaisia ja niin ovat heidän ongelmansakin. Joillekin heistä tarvitaan tuettuja työpaikkoja. Jotkut voivat toimia tavallisessa työelämässä, jos saavat hieman tukea, Hanne Bjurstrøm toteaa ja lisää, että tässä onnistuminen edellyttää yritysten apua.

– Koulutuksessa ja työelämän ulkopuolella tapahtuvassa työelämävalmennuksessa on todettu, että siirtyminen näiden piiristä normaaliin työelämään saattaa olla vaikeaa.

– Vaihtoehtona on suunnata tukea työnantajalle korvauksena vajaakuntoisen osallistamisesta normaaliin työelämään sekä mahdollisesti tukea työpaikalla annettavaa koulutusta.

– Norjassa on työllistetty 3 000 työntekijää pysyvän palkkatuen turvin. Tanskassa vastaava määrä on 40 000.  Uskon, että olisi viisasta soveltaa pysyvää palkkatukea sen sijaan, että vajaakuntoinen ohjattaisiin yksinomaan työelämän ulkopuolella tapahtuvien toimenpiteiden pariin, Hanne Bjurstrøm selventää.

Paraikaa hän työskentelee kehitysvammaisten työllisyyden parantamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä käyttäjien ja yritysten kanssa.

– Onnistumiseni on riippuvainen siitä, että yritykset lähtevät mukaan työllistämispyrkimyksiin. Heidän on kerrottava minulle, mitä onnistuminen edellyttää. Työelämää on sopeutettava eriasteisesti työkykyisten tarpeisiin.

Entä visio?

– Unelmana on, etteivät ihmiset jäisi passiivisten julkisten tukien varaan vaan että etuuksilla voitaisiin edistää aktiivista osallistumista työelämään, työministeri Hanne Bjurstrøm sanoo.