Turvallisuudentunne rohkaisee yrittämään

Adriana Lenderista tuli vakuutuskassan pääjohtaja tammikuussa 2009. Hänellä on 12 500 alaista virastossa, joka jakaa tänä vuonna yli 200 miljardia Ruotsin kruunua. Hän uskoo lujasti sosiaalivakuutusten merkitykseen.

– Yhteiskunnan kasvu ja kehitys edellyttävät kunnollisia sosiaalivakuutuksia, hän sanoo.

Lender joutui nopeasti vastatuuleen johtaessaan laitosta, jonka oli pantava täytäntöön ankaraa arvostelua herättäneet muutokset. Vakuutuskassa esitettiin usein julkisessa keskustelussa kovana ja sydämettömänä viranomaisena, ja sen palveluksessa olevat virkamiehet joutuivat monesti altavastaajiksi puhuttaessa sääntömuutoksista.

– Onneksi tilanne on jo rauhoittunut, Adriana Lender sanoo.

Viime aikojen keskustelussa on ollut kyse ennen kaikkea siitä, että valtiopäivät on päättänyt asettaa sairauslomille ylärajan, jonka jälkeen sairauspäivärahan saaja siirretään työvoimatoimiston asiakkaaksi. Lakimuutosten lähtökohtana oli, että työvoimatoimisto auttaisi pitkäaikaissairaita ja luotsaisi heidät vähitellen takaisin työmarkkinoiden käyttöön. Muutokset toteutettiin pikavauhtia syksyllä, mitä myös Adriana Lender arvosteli Dagens Nyheterissä julkaistussa keskusteluartikkelissa. Toukokuussa 2010 hän toteaa tyytyväisenä, että valtiontalouden tarkastusvirasto on uudessa raportissaan myöntänyt hänen olleen oikeassa. Huolenaiheena oli muun muassa se, että uudistusten toteutukseen oli varattu liian vähän aikaa ja että yksittäiset ihmiset saattoivat joutua väliinputoajiksi ja jäädä korvausten ulkopuolelle. Uudistuksista ei voitu myöskään tiedottaa, koska ei tiedetty, millaisia ne olisivat. Media pursusi kertomuksia ihmisistä, joiden vakuutus oli päättynyt, ja monet lääkäritkin osallistuivat julkiseen keskusteluun kuvaillen joidenkin potilaiden epäinhimillistä tilannetta.

– Se on ahdistanut valtavasti työntekijöitämme. Esille nostetaan yksittäisiä tapauksia, mutta meidän on puolustauduttava periaattein. Olen yrittänyt – osittain onnistuneestikin – selittää, että poliittinen säännöstö ja meidän toimintamme ovat kaksi eri asiaa.

Tukee työntekijöitään

Adriana Lender pyrki antamaan mahdollisimman paljon haastatteluja arvostelun velloessa pahimmillaan. Hän halusi toisaalta selittää toimintaedellytyksiä, toisaalta tukea työntekijöitään julkisesti.

– Haluan puolustaa työntekijöitäni ja sanoa, että he menettelevät oikein. Työntekijämme ovat oikeita ihmisiä, jotka haluaisivat aivan varmasti tehdä enemmän, mutta säännöstö ei anna siihen mahdollisuutta, Adriana Lender sanoo.

Hän miettii, miksi juuri vakuutuskassaa paheksutaan, kun se panee täytäntöön poliittisia päätöksiä ja miksi keskustelussa on niin vaikea erottaa toisistaan poliittisia päätöksiä ja niiden täytäntöönpanoa virastossa. Hän toteaa, että ihmiset eivät yleensä närkästy veroviranomaiselle, kun se panee täytäntöön poliittisia päätöksiä.

– Ehkä siellä on tehty enemmän työtä tällaisen tiedottamisen parissa, mutta luulen, että tässä pääsevät myös tunteet valloilleen. Ihmiset kokevat olevansa riippuvaisempia vakuutuskassasta. Joudumme koko ajan tilanteisiin, joissa meitä pyydetään "olemaan kilttejä". Ymmärrän pyynnön, mutta jos alamme muuttaa sääntöjä tilanteen mukaan, avaamme tien korruptiolle. Se on siis todella vaarallista. Meidän tehtävämme on vain arvioida, ei muuttaa sääntöjä, hän sanoo.

Tapaamisemme on järjestetty vakuutuskassan Tukholmassa sijaitsevan pääkonttorin ylimpään kerrokseen. Adriana Lenderin toimistosta näkyy muun muassa Tukholman keskusasema, kaupungintalo, Riddarfjärden, ja näkymän voi aivan rehellisesti sanoa olevan mahtava. On kokonaan eri asia, ehtiikö hän nauttia upeista näköaloista. Vakuutuskassan johtajalla on vastuu 12 500 työntekijästä ja laitoksesta, joka jakaa vuosittain 200 miljardia kruunua. Adriana Lender havainnollistaa rahasumman suuruutta esimerkillä. Jos maksetaan 3 000 kruunua päivässä tuhannen vuoden ajan, loppusumma on miljardi, ja me siis hallinnoimme 200-kertaisesti sitä summaa. Silti toiminta on supistunut. Vakuutuskassa huolehti aiemmin myös eläkkeiden maksamisesta, mutta nyt niistä vastaa erillinen eläkeviranomainen.

– Myös sairastavuusluvut ovat laskeneet, ja me sopeudumme nyt näihin hyviin uutisiin. Sairauslomiin suhtaudutaan nykyään eri tavalla. Nykyään ei esimerkiksi enää kuule ryhmistä, jotka ovat jääneet joukolla sairauslomalle protestina jollekin, mutta sellaista tapahtui ennen. Asenteet ovat muuttuneet, hän sanoo.

Tarjous, josta ei voinut kieltäytyä

Adriana Lender on syntynyt Hollannissa vuonna 1944 mutta asunut Ruotsissa kahdeksanvuotiaasta saakka. Ikänsä puolesta hän olisi voinut jo jäädä eläkkeelle, mutta hän päättikin tarttua tarjoukseen ja ryhtyä johtamaan tätä jättiläismäistä virastoa.

– Se oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä, ja tehtävä on suunnaton, hän nauraa.

Virasto oli hänelle entuudestaan tuttu. Hänellä oli vakuutuskassasta yhdeksän vuoden johtajankokemus, muun muassa ylijohtajana ja pääjohtajan sijaisena. Pääjohtajan työ houkutti häntä, koska se antoi mahdollisuuden toimia ulospäin ja varmistaa, että ihmiset saavat ajoissa rahat, joihin he ovat oikeutettuja, mutta myös ison organisaation johtaminen oli houkuttelevaa.

– Siinä on miettimistä, ja olenkin pohtinut, miten voin olla hyödyksi. On ainakin opittava olemaan puuttumatta joka asiaan. On myös tärkeää ymmärtää, että näin valtava koneisto on hidasliikkeinen ja että sille on annettava aikaa ja mahdollisuus osoittaa, mihin se pystyy, ennen kuin organisaatiota aletaan muuttaa, Adriana Lender sanoo.

Hänen mielestään ongelmia ei voi organisoida olemattomiin, vaan on parempi korjata kuntoon ne asiat, jotka eivät toimi ja miettiä samalla strategisesti tulevaisuutta. Vakuutuskassan organisaatioon on sitä paitsi tehty useita suuria muutoksia, etenkin vuonna 2005, jolloin valtion vakuutuslaitos ja vakuutuskassa lukuisine konttoreineen yhdistettiin yhdeksi viranomaiseksi. Lender on aikaisemmin suhtautunut epäillen suuriin organisaatiomuutoksiin ja arvostellut vakuutuskassan entistä pääjohtajaa juuri tästä.

– Meidän oli pakko turvautua organisaatiomuutokseen, mutta muutos oli aivan liikaa konsulttien ohjauksessa, eikä varsinaisten linjapäälliköiden sallittu tehdä sitä, hän selittää arvosteluaan, jonka seurauksena hän oli jonkin aikaa virkavapaalla.

Turvallisuudesta hyötyä yhteiskunnalle

Adriana Lender on valmistunut Tukholman kauppakorkeakoulusta ja toiminut suuren osan työelämästään vakuutusten parissa. Hän työskenteli ensin yksityisessä vakuutusyhtiössä, kunnes siirtyi 1990-luvun lopulla silloiseen valtion vakuutuslaitokseen. Ero yksityisiin vakuutuksiin ei ole hänen mielestään erityisen suuri. Kyse on pikemminkin siitä, että yksityisillä yhtiöillä on myyntiorganisaatio, mutta periaate on pääasiallisesti sama. Ja vakuutukset ovat tärkeitä. Koko nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä syntyi ihmisten turvattomuudesta ja sairauksien ja tapaturmien pelosta. Kuolema tai loukkaantuminen töissä oli katastrofi, ja työtapaturmavakuutukset olivatkin alkusysäys nykyiselle sosiaaliturvajärjestelmälle. Vakuutukset ovat tärkeitä nyky-yhteiskunnassa, sillä ne tarjoavat kasvun ja kehityksen edellyttämää turvallisuutta.

– Ihmisten huoli muuttaisi yhteiskuntaa. Huolestuneet ihmiset säästävät yrittämisen sijaan. Näemme sen nyky-Kiinassa, ja monien kehitysmaiden ongelma on, että ihmiset ovat liian turvattomia uskaltaakseen yrittää, hän sanoo.

Adriana Lendersin arkeen kuuluu monenlaista yhteydenpitoa. On sosiaaliministeriö ja sosiaalihallitus, kuntaliitto ja maakäräjäliitto, hoitojärjestelmä, hyvin usein työnantajajärjestöjä, ja lisäksi työvoimaviranomaiset, joiden kanssa Adriana Lender sanoo yhteistyön sujuvan hyvin. Kehitysraportit toimitetaan hallitukselle, ja tarvittaessa hankitaan tutkimustietoa. Hänen työpäiväänsä sisältyy myös melkoisesti organisaation sisäistä työtä, ja hän käy usein eri puolella maata sijaitsevissa vakuutuskassan konttoreissa.

– Aika paljon pitäisi tietysti tapahtua, ennen kuin pääjohtaja buuattaisiin ulos, mutta minusta tunnelma on yleensä hyvä ja minulle esitetään paljon kysymyksiä, hän kertoo.

Pohjoismaiset kontaktit

Adriana Lender pitää säännöllisesti yhteyttä pohjoismaisiin kollegoihinsa. He tuntevat toisensa, tapaavat usein ja yhteydenpito on luontevaa. Esimerkkinä yhteistyöstä mainittakoon se, että ruotsalainen osastopäällikkö on kutsuttu mukaan norjalaiseen ryhmään, jonka tehtävänä on arvioida NAVia. Punavihreä Ruotsi on puhunut eräässä keskusteluartikkelissa voimakkaasti Norjan NAVin kaltaisen järjestelmän puolesta, jossa kaikki hyvinvointipalvelut sijoitetaan saman oven taakse. Adriana Lender suhtautuu epäillen sellaiseen muutokseen.

– Noin 20 prosenttia sairauslomalla olevista on myös työttömänä tai heidän on voitava vaihtaa työpaikkaa. Miksi koko vakuutuskassan pitäisi sekaantua siihen? Se tie ei ole kulkukelpoinen. Myös NAV on kohdannut monia ongelmia, hän sanoo.

Tuleviin haasteisiin kuuluu muun muassa sairauspäivärahan määräaikaisuuden kehittäminen. Adriana Lenderin mielestä aikaraja on hyvä asia, ja hän sanoo monien virkailijoiden olevan samaa mieltä. Toimenpiteet saattavat muuten helposti viivästyä, mikä ei hyödytä sairauslomalaista. Nyt ihmiset alkavat olla tietoisia siitä, että sairauspäivien määrä on rajallinen ja että terveydenhuollon ja työnantajien on tarjottava ajoissa kuntoutusta. Jo nyt tiedetään, että noin 40 prosenttia työnvälityksen vastuulle siirretyistä palaa takaisin vakuutuskassaan ja että osalle heistä myönnetään oletettavasti pysyvä työkyvyttömyyseläke. Muille on kuitenkin tarjottava kuntoutusta eikä heitä saa jättää heitteille.

Tavoitettavuus verkossa

Adriana Lender suhtautuu myönteisesti sosiaalihallituksen ja lääkäriliiton yhdessä laatimaan päätöksentekopohjaan, jossa on suositukset siitä, miten pitkä sairausloma kunkin diagnoosin vuoksi annetaan. Suositusta pitemmät jaksot on perusteltava.

Viranomaisen on myös parannettava saavutettavuuttaan verkossa, niin että kansalaiset saavat aikaa myöten mahdollisuuden seurata oman asiansa edistymistä verkossa. On myös edelleen tiedotettava siitä, mitä sairausvakuutus oikeastaan sisältää.

– Näin isot muutokset aiheuttavat turvattomuudentunnetta. Haluamme kertoa, mitä vakuutukset sisältävät, jotta kansalaiset voisivat tuntea olonsa turvalliseksi. Mehän hyväksymme kaikesta huolimatta 97,5 prosenttia sairauspäivärahahakemuksista, Adriana Lender sanoo.