Inger Støjberg: rohkeista lausunnoista laajoihin sopimuksiin

Ensiksi solmittiin nuorisosopimus, jota hän kainostelematta sanoo suunnattomaksi panostukseksi nuorten työpaikkoihin ja koulutukseen. Siihen sisältyy muun muassa vaatimus siitä, että työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvalle nuorelle on tarjottava tekemistä viikon kuluessa. Nuoria luotsataan työelämään harjoittelupaikkojen kautta, alle 18-vuotiaat koulu-uupuneet voivat kokeilla siipiään työelämässä, ja päättötodistusta vailla olevat nuoret saavat koulutusmahdollisuuden.

Liian iso asia tapeltavaksi

– Tämä on minusta tärkeä signaali nuorille. Olimmepa sitten liberaaleja tai sosialisteja, pyrimme yhdessä tarjoamaan nuorille kunnolliset edellytykset päästä mukaan työelämään. Hieman ylevästi ja juhlallisesti voisi melkein sanoa, että tämä on liian iso asia, jotta siitä voisi lietsoa poliittista kiistaa.

Hän painaa käden symbolisesti sydämelleen ja jatkaa:

– Minä olen koko sydämestäni liberaali, mutta onhan minun silti voitava tehdä yhteistyötä sekä sosiaalidemokraattien että Det radikale venstre -puolueen kanssa.

Nyt hänen tavoitteenaan on laaja sopimus jättipanostuksesta, jolla estetään työttömyyden pitkittyminen.

– Minulle on tärkeää tehdä kaikki mitä tehtävissä on kansainvälisen talouskriisin haittavaikutusten torjumiseksi. En pysty täyttämään tilauskirjoja, mutta voin huolehtia työllistämiskoneiston toimivuudesta.

Tasa-arvo

On jo myöhäinen iltapäivä, kun minut ohjataan ministerin toimistoon. Ovella tulee vastaan toinen toimittaja. Heti haastattelun jälkeen ministeri pitää Venstren kansankäräjäryhmälle luennon työllisyyspolitiikasta.

Kun Inger Støjberg valittiin työministeriksi, tasa-arvopolitiikka siirrettiin samalla ensimmäistä kertaa työministeriön vastuulle. Hallituksen paikkajakoa uudistetaan taas helmikuun lopussa 2010, ja tasa-arvopolitiikka siirtyy siinä yhteydessä ilmasto- ja energiaministeriöön.

Tasa-arvoministerinä hän vastusti kiintiöitä ja vanhempainloman erityistä isäkautta tasa-arvon edistämisen keinoina, vaikka samapalkkaisuus ja naisjohtajien osuuden kasvattaminen olivatkin asialistalla. Tärkeintä tasa-arvotyössä oli kuitenkin maahanmuuttajanaisten valinnanvapaus.

– Minä pidän valinnanvapautta perusarvona. En halua puuttua siihen, mitä he valitsevat, vaan siihen, tekevätkö he valintansa vapaaehtoisesti vai pakon edessä. Esimerkiksi aivan liian harvat maahanmuuttajanaiset ovat mukana työelämässä. En ole aivan varma siitä, onko valinta vapaaehtoinen. En ole varma siitäkään, voivatko naiset aina päättää itse, pitääkö huivia vai ei tai onko heillä vapaus valita haluamansa koulutus.

Osallistui jo nuorena

Valinnanvapaus on perustavaa laatua oleva asia liberaalille Inger Støjbergille. Kysyn pitääkö hän Siv Jensenin edistyspuoluetta norjalaisena sisarpuolueenaan. Støjberg ilmoittaa olevansa liberaalin Venstre-puolueen jäsen painottaen sanaa ”liberaalin”. Hän puhui Norjan edistyspuolueelle vuosi sitten ”valinnanvapaudesta”; vapaudesta valita päiväkoti, työttömyyskassa, sairaala – lyhyesti sanottuna vapaasta valinnasta.

– Puhun kyllä, jos Pohjoismaiden liberaalipuolueet pyytävät, hän sanoo.

Hän on osallistunut lukioajoista saakka.  Osallistuminen alkoi taksvärkkikeräyksestä.

– Nousin kapinaan keräyksestä sinä vuonna vastanneita vasemmistolaisia vastaan ja järjestin vaihtoehtoisen keräyksen, jonka koko tuotto lähetettiin suoraan avustusjärjestölle ilman että siitä olisi vähennetty hallinnointikustannuksia.

Hänet valittiin 20-vuotiaana paikalliseen työmarkkinaneuvostoon. Se on nyt lakkautettu työllistämisjärjestelmän uudistamisen seurauksena.

Hän puhuu lämpimästi kolmikantatyön tärkeydestä työllisyyspolitiikassa, mutta esitän hänelle sitaatin hänen ajaltaan Venstren kansankäräjäryhmän poliittisena vastaavana, jolloin hän kirjoitti, että keskusjärjestö LO ”valehtelee ja keksii juttuja”. Onko hän edelleen samaa mieltä?

Silmät välähtävät ja kasvot alkavat hehkua. Hän nautti asemastaan Venstren ryhmän vastaavana ja edusti mielellään puoluetta. Se merkitsi esilläoloa mediassa, nopeita reaktioita ja teräviä kommentteja.

– Oli jännittävää olla ”firman nimenkirjoittaja”, osallistua suuriin keskusteluihin ja säilyttää periaatteellinen etäisyys, lähellä hallitusta mutta paneutumatta syvällisesti politiikanaloihin. Ministerillä on se etu puolellaan, että hänellä on lupa syventyä yhteen alueeseen.

– Puolueen parlamenttiryhmän poliittisena vastaavana on monesti provosoitava rajusti saadakseen viestinsä kuuluviin. En epäile hetkeäkään, etteikö LO olisi selvillä asenteestani. Yhteistyömme sujuu hyvin. Kolmikantayhteistyö on hyvin tärkeää työllisyyden hoitamisessa.

Huomaan yhtäkkiä toimiston seinällä julisteen, jossa lukee ”Støjberg Vi vil ha arbeidsro” – Støjberg, me haluamme työrauhan. Sen on allekirjoittanut rakennusalan ammattiliittojen yhteisjärjestö.

Juliste on peräisin hänen ministeriuransa ensimmäisestä mielenosoituksesta. Mielenosoittajat seisoivat hänen toimistonsa ulkopuolella huutaen, laulaen ja soittaen. Hän käveli kutsumatta ulos kadulle ja pyysi kylttiä itselleen, hän kertoo. Hän saikin sen. Nyt se roikkuu naulassa hänen toimistonsa seinällä.

– Näin ovat asiat Tanskassa, hän sanoo hymyillen. Tällaisena hän muistaa rakennusalan liitot.

Pitkäaikaistyöttömät

”Yksikin työtön on yksi työtön liikaa”, Støjberg sanoi ottaessaan vastaan ministerinpaikkansa. Hän pitää edelleen kiinni tästä. Hän onkin pyrkinyt parantamaan työllistämisjärjestelmää muuttamalla useita määräyksiä, hän kertoo.

– On selvää, että tärkein tehtäväni on huolehtia siitä, että autetaan niitä, jotka ovat epäonnekseen menettäneet työpaikkansa. Työ muovaa useimpien ihmisten identiteettiä. Siksi työmarkkinapolitiikka on niin valtavan tärkeää, ja siksi on valtavan tärkeää, että muovaan järjestelmän sellaiseksi, että se todella toimii ja pystyy auttamaan ihmisiä takaisin työelämään.

– Työttömyyden ollessa alimmillaan puolitoista vuotta sitten Tanskassa oli 45 000–46 000 työtöntä. Jopa Kööpenhaminan stadionille mahtuu kerralla suurempi ihmisjoukko. Nyt työttömiä on 121 000. Historiallisesti tarkasteltuna määrä on yhä pieni. Tilanne on kuitenkin ikävä niille, jotka ovat jääneet työttömiksi, Inger Støjberg sanoo.

Hän on toteuttanut ”valtavan panostuksen nuoriin”. Nyt ovat vuorossa pitkäaikaistyöttömille suunnatut toimet.

– Tämä on suunnattoman tärkeä ongelma, ja sen vuoksi siihen puututaankin voimakeinoin. Näen jo merkkejä pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta, ja haluan puuttua ongelmaan, ennen kuin siitä tulee pysyvä olotila.

Hän kuitenkin varoittaa suurentelemasta ongelmia ja viittaa Tanskan joustaviin työmarkkinoihin.

– Joustavuuden ansiosta 10 000 ihmistä saa joka viikko uuden työpaikan jopa tällaisina kriisiaikoina. 560 000 ihmistä on saanut uuden työpaikan talouskriisin aikana. Työttömän ei siis tarvitse jäädä katselemaan matsia kentän laidalta ja odottamaan seuraavaa matsia tai talouskriisin loppumista saadakseen peliaikaa. Se kuva ei pidä paikkaansa, koska kenttäpelaajat vaihtuvat 10 000 hengen viikkovauhdilla, hän sanoo jalkapalloslangilla.

– Millaisia voimakeinoja on tarkoitus käyttää?

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat äärettömän tärkeitä toimijoita Tanskan työmarkkinoilla. Ministeri on kutsunut heidät neuvonpitoon. Nyt hän aikoo osallistua eri puolilla maata niin sanottuihin inspiraatiokokouksiin, joissa hän tapaa näiden ongelmien kanssa päivittäin painiskelevia ihmisiä. Sen jälkeen hän aikoo esittää oman ehdotuksensa huhtikuussa. Paketti rahoitetaan omasta budjetista.

Työympäristö?

– Minun sukupolveni odottaa työympäristön olevan kunnossa. Odotamme, että työpaikalla viihdytään, ettei siellä satu tapaturmia ja että työssä voi kehittyä.

Hän väittää tämän olevan hänen sukupolvelleen itsestään selvää.

– Vielä 10–15 vuotta sitten tilanne oli aivan toisenlainen. Silloin oli taisteltava kunnollisen työympäristön puolesta, nyt sen on yksinkertaisesti oltava kunnossa. Tanskassa solmittiin laaja hyvinvointisopimus vuonna 2006. Perustimme rahaston, jonka tarkoituksena on estää ihmisten loppuunpalaminen työssä. Olen vastikään neuvotellut valmiiksi sopimuksen, jonka nojalla myös pienyritykset voivat parantaa työympäristöä. Kansankäräjien puolueet ovat laajasti sopimuksen takana. Uskon että sekä sosiaalidemokraatit että liberaalit pitävät hyvää työympäristöä tärkeänä.

Pohjoismainen yhteistyö on vahvuus

Entä pohjoismainen yhteistyö – innostaako se ministeriä?

– Minulla oli tilaisuus puhua Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa tasa-arvoministerin ominaisuudessa. Joillakin alueilla on eroja, esimerkiksi sukupuolikiintiöiden ja vanhempainloman isäkauden soveltamisessa, mutta rakenteemme ovat varsin samankaltaiset ja voimme oppia paljonkin toisiltamme. Eurooppalaisissa yhteyksissä keskustelen aina Pohjoismaiden ministerien kanssa ja vaihdan ajatuksia ja kokemuksia heidän kanssaan. Ruotsin työministeri oli äskettäin täällä tutustumassa nuorisopanostukseemme, sillä Ruotsin nuorisotyöttömyys on korkea, suunnilleen kaksi kertaa korkeampi kuin Tanskassa. Olen keskustellut vastikään myös Ruotsin kotouttamisministerin kanssa, sillä hän on paneutunut yhdessä työministeri Littorinin kanssa maahanmuuttajanaisten asemaan työmarkkinoilla. Aion tutustua asiaan tarkemmin huhtikuussa, jolloin vierailen Ruotsissa.

Tässä vaiheessa sihteeri tulee keskeyttämään haastattelun. Minulle varattu aika on lopussa. Ministerillä on aivan kohta kokous Venstren kansankäräjäryhmän kanssa. Ensin minun on kuitenkin kerrottava liikkeellä olevasta huhusta: ministerin sanotaan olevan mestarileipuri. Ministeriössä on tapana syödä aamiaista yhdessä juuri ennen kesälomaa. Kun Inger Støjberg kuuli siitä, hän tarjoutui välittömästi leipomaan kaneliviinereitä koko porukalle.

– Eihän se ollut mitään. Uudeksivuodeksi leivoin työpaikalle marsipaanikransseja, hän hymyilee.