Työnvälitys
Tänne on koottu työnvälitystä käsitteleviä artikkeleja.
Valmentajat kilpailevat työttömistä Ruotsissa
(30.11.2010) Ruotsin hallitus antoi joulukuussa 2008 työnvälitystoimistoille tehtäväksi hankkia vuonna 2009 valmennuspalveluita noin 118 miljoonalla eurolla. Tämä loi nopeasti kasvavat valmennusmarkkinat, ja työnvälitystoimistoilla on tällä hetkellä sopimus yli 900 yrityksen kanssa. Sopimukset eivät kuitenkaan takaa valmennusyrityksille asiakkaita, vaan niiden on itse markkinoitava itseään.
Yritykset tarjoavat Tanskassa kosketuksen työelämään
(30.09.2010) Työpaikka on kaikkein paras paikka kokeilla työelämää. Juuri tälle oivallukselle perustuu Tanskan uusi yrityskeskushanke. Tulokset ovat hyviä, vaikka hankkeessa onkin mukana kaikkein vaikein työmarkkinoiden ulkopuolella oleva ryhmä. David Andersenin mentorina supermarketti Kvicklyssä on Tina Andersen.
Norjan työ- ja hyvinvointihallinto sai uuden johtajan – sinikielitaudista helvetilliseen työpaikkaan
(17.09.2010) Joakim Lystadista tulee 4. lokakuuta Norjan työ- ja hyvinvointihallinnon NAVin johtaja. NAVilla on vastuu valtion ja kunnan hyvinvointipalveluista, eläkkeistä ja työnvälityksestä. Esitellessään Lystadin työministeri Hanne Bjurstrøm totesi, ettei tarjottu työpaikka suinkaan ollut helppo.
Suurponnistus opiskelu- ja työpaikkojen lisäämiseksi nuorille
(28.06.2010) Nuorisotyöttömyyden hoitaminen on yksi Tanskan työvoimapolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Uusien panostusten toivotaan houkuttelevan nuoria opintojen pariin.
Sanssi-kortilla potkua nuorten työllistymiseen
(28.06.2010) Suomessa nuorisotyöttömyys kasvoi räjähdysmäisesti talven aikana ja on nyt lähes Espanjan luokkaa. Hallitus heräsi loppukeväällä täydentämään aiempaa järjestelmää palkkatuella ja on nyt käynnistänyt täsmätuen opintojensa päättäneiden nuorten työllistymiseksi.
Islanti torjuu työttömyyttä kaikin keinoin
(28.06.2010) Työttömyys on ollut islantilaisille jokseenkin tuntematon ilmiö. Vuoden 2008 pankkiromahduksen jälkeen se on kuitenkin riistäytynyt käsistä. Työttömyyskorvaus ei kuitenkaan koske kaikkia, ja sitä saavat vain aikaisemmin työmarkkinoilla olleet, eivät nuoret ja vasta valmistuneet. Sekä valtio että kunnat ovat siksi panostaneet erityisohjelmiin, joilla autetaan turvaverkon läpi pudonneita.
Valtio auttaa rekrytoimaan ulkomaista työvoimaa
(27.04.2010) Tanskalaiset yritykset ja ulkomaalaiset työnhakijat kohtaavat valtion ylläpitämässä verkkosivustossa ja kolmessa aluekeskuksessa.
Intialaisten Tanskan-tuntemus karttuu
(27.04.2010) Tanska avasi lokakuussa 2008 Work in Denmark -toimiston New Delhiin. Sittemmin intialaiset ovat hiljalleen alkaneet kiinnostua Tanskaan muuttamisesta. Tanska ei tosin ole vielä lähtenyt täysin palkein markkinoimaan työskentelymahdollisuuksia, mikä johtuu pääasiassa talouskriisistä. Silmien avautuminen vie aikansa.
Norjan NAVille uusia tehtäviä rankan alun jälkeen
(25.03.2010) Vestre Akerin NAV-toimiston työntekijät voivat vihdoin huokaista helpotuksesta. Käsittelyä odottavien asioiden määrä on nyt taas samalla tasolla kuin vuonna 2007, jolloin Norjan suuri hyvinvointiuudistus käynnistettiin. Toimettomuuteen ei kuitenkaan ole varaa. NAV saa uusia tehtäviä ja vanhoja organisoidaan uudelleen.
Työnvälityskeskuksille lisää tehtäviä
(25.03.2010) Lisää työttömiä, lisää keskusteluja ja lisää aktivointia sekä valvontaa – Tanskan työnvälityskeskusten henkilöstölle asetetaan uusia ja suuria vaatimuksia.
Erityispalvelua korkeasti koulutetuille työttömille
(25.03.2010) Korkeasti koulutetut olivat jo ennen nykyistä syvää talouskriisiä Suomen työmarkkinoiden suurimpia häviäjiä. Yhtenä ongelmana on projektityöskentelyn yleistyminen, mikä on vähentänyt insinöörien ja ekonomien palkkaamista vakituisiin töihin.
Yksityiset valmentajat täydentävät työnvälityksen palveluita
(25.03.2010) Ruotsin työnvälitystoimistoissa on ollut viime vuodesta lähtien uusi ammattiryhmä – valmentajat. Hallitus päätti vuonna 2008 juuri ennen joulua myöntää kolmeksi vuodeksi reilut 300 miljoonaa euroa, jotta työnhakijoille voitaisiin tarjota entistä vahvempaa ja yksilöllisempää tukea. Samalla avautuivat uuden työmarkkinat, koska pääosa valmentajista on hankittu yksityisiltä yrityksiltä.
Uudet maahanmuuttajat työnvälitystoimistojen vastuulle
(25.03.2010) Ruotsin valtiopäivät päätti 17. maaliskuuta, että uusien maahanmuuttajien kotouttaminen siirretään kunnilta työnvälitystoimistojen vastuulle. Maahanmuuttajat yritetään luotsata entistä nopeammin yhteiskuntaan ja työelämään kotouttamisvalmentajien avulla.
Yhtenäinen näkemys ammateista on tärkeä Euroopan vapaille työmarkkinoille
(24.02.2010) Ruotsi on ollut kantavana voimana kunnianhimoisessa EU-hankkeessa, jonka puitteissa on käännetty yli 5 000 ammattinimikettä ja osaamista kuvaavaa käsitettä 22 eri kielelle ja jossa on tarkoitus kuvata kussakin ammatissa vaadittavaa pätevyyttä. Kehitteillä olevan ”työelämän sanakirjan” tavoitteena on helpottaa kansainvälistä työnvälitystä.
Miten syntyy uusia ammatteja ja mikä hävittää vanhat?
(24.02.2010) Kuinka uusi ammatti syntyy? Kysymys saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta siihen on vaikea vastata. Miksei uuden tekniikan tai muuttuneiden kulutustottumusten edellyttämiä uusia työtehtäviä sisällytetä jo olemassa oleviin ammatteihin?
Tanskalaiset yksissä tuumin pitkäaikaistyöttömyyttä torjumaan
(24.02.2010) Määrätietoiset toimenpiteet, rohkeus kokeilla uudenlaisia ratkaisuja sekä yritysten, työvoimatoimistojen ja oppilaitosten välinen yhteistyö ovat avainasemassa, kun pitkäaikaistyöttömät pyritään saamaan takaisin työelämään. Tämä on tanskalaisten viesti maan työministerille Inger Støjbergille, joka kokoaa parhaillaan ideoita pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi.
Ulkomaalaiset työntekijät halutaan saada viihtymään
(21.12.2009) Yhä useammat tanskalaisyritykset panostavat aktiivisesti ulkomaalaisten työntekijöidensä viihtyvyyteen. Tuulimyllyvalmistaja Vestasin kokemusten mukaan on erityisen tärkeää, että ulkomaalaisella työntekijällä on sosiaalinen verkosto ja että hänen puolisonsa saa töitä.
Humanismista kansalliseen hyötyajatteluun
(21.12.2009) Pakolainen voi olla katoava käsite. Nykyisin lähestulkoon kaikkia maahan pyrkiviä kutsutaan maahanmuuttajiksi ja heidän valintaansa perustellaan yhä selkeämmin kansallisesta hyötynäkökulmasta. Väestönkehitys johtaa työperäisen maahanmuuton edistämiseen samalla, kun turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan. Euroopan maahanmuuttopolitiikka saa uusia muotoja.
Masennus vie Suomessa yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle
(21.12.2009) Nuori, masentunut ja jo työkyvyttömyyseläkkeellä – tämä on tuhansien suomalaisnuorten todellisuutta. Masennuksesta on tulossa uusi, vakava kansansairaus, ja terveydenhuoltosektori ryhtyy nyt voimakkaisiin toimiin ongelman saamiseksi kuriin.
Osallistaminen on tärkeää kriisiaikoina
(12.11.2009) Kriisin pyörteissä on keskityttävä puutteiden sijaan ihmisten henkilökohtaisiin vahvuuksiin. Räätälöinti ja yksilöllinen lähestymistapa ovat avainasemassa, kun pyritään saamaan nykyistä useammat aktiivisesti mukaan työelämään.
