Pohjoismaat yhteisvoimin rekrytoimaan työvoimaa ulkomailta

Intialainen tai kiinalainen asiantuntija näkee Pohjoismaiden työmarkkinoilla enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Pohjoismaille saattaisikin olla paljon etua siitä, että ne vaihtaisivat kokemuksiaan kolmansista maista tekemistään rekrytoinneista ja ryhtyisivät yhdessä markkinoimaan Pohjolaa koulutetulle työvoimalle EU:n ja Pohjoismaiden ulkopuolella.

Näin totesivat Pohjoismaiden viranomaisten edustajat, tutkijat ja työmarkkinaosapuolten edustajat, jotka olivat maanantaina kokoontuneet Kööpenhaminaan keskustelemaan siitä, miten pohjoismaiset yritykset voisivat houkutella ulkomailta korkeasti koulutettua työvoimaa ja pitää siitä kiinni.

– On mielekästä vertailla toimenpiteitä ja tehdä yhteistyötä esimerkiksi työvoiman houkuttelemiseksi ulkomailta. Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee brändiä pohjoismaiselle kulttuurille ja pohjoismaiselle ruoalle – miksei samaa voitaisi tehdä yhteispohjoismaisille työmarkkinoille, ehdotti Tanskan työministeriön kansliapäällikkö Bo Smith.

Samoilla linjoilla on Marianne Hansen, joka johtaa yhtä Tanskan valtiollisista Work in Denmark -keskuksista:

– Kun intialainen insinööri lähtee Tanskasta jatkaakseen uraansa muualla, olisi parempi, että hän muuttaisi Norjaan kuin Yhdysvaltoihin. Me voisimme hioa edelleen strategiaa, jossa Pohjoismaat nähdään yhtenä työmarkkina-alueena, ja kohdentaa toimenpiteitä tiettyjen maiden työvoimaan. Olisi mielenkiintoista tehdä tämänkaltaista yhteistyötä, Hansen sanoo.

Yhteisiä haasteita

Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Tanskan työministeriön järjestämässä konferenssissa osallistujille esiteltiin uunituoreen raportin päätelmät. Raportin nimi on Rekruttering av kompetansearbeidskraft fra tredjeland til Norden: Reguleringer, strategier og realiteter, ja siinä tarkastellaan koulutetun työvoiman rekrytoinnin säätelyä, strategioita ja realiteetteja rekrytoinnin tapahtuessa kolmansista maista Pohjolaan. Raportin on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston ja useiden pohjoismaisten insinööri- ja työnantajaliittojen toimeksiannosta joukko ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten tutkimuslaitosten tutkijoita. Raportissa dokumentoidaan, miten kaikissa Pohjoismaissa pyritään poistamaan lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä niiden oleskelu- ja työlupaa hakevien tieltä, jotka pyrkivät työvoimapulaa poteville aloille. Strategiat ovat erilaiset, mutta haasteet yhteiset, raportissa todetaan.

Kaikki länsimaat kosiskelevat terävimpiä aivoja eikä Pohjola ole ensisijainen valinta kaikkein parhaimman koulutuksen saaneelle työvoimalle. Tutkijat suosittelevatkin Pohjoismaille yhteistyötä. On tärkeää, että meillä on samankaltaiset säännöt ja että yhdessä pidämme esillä pohjoismaisten työmarkkinoiden ansioita, sanoo Nana Wesley Hansen Kööpenhaminan yliopiston FAOS-tutkimusyksiköstä. Hän on osallistunut raportin Tanskan-osuuden kirjoittamiseen kuvaten ulkomaisen työvoiman rekrytointia ja siitä kiinnipitämistä. Lisäksi hän on kirjoittanut raportin tiivistelmän.

– Pohjoismailla on yhteiset haasteet: tarvittavan työvoiman täsmärekrytointi ulkomailta, hallinnollisten esteiden murtaminen ja ulkomaalaisten työntekijöiden viihtyminen. Koska raporttimme osoittaa, että Pohjoismaat kilpailevat ulkomaisesta työvoimasta toistensa kanssa, on selvää, että on käynnistettävä keskustelu yhteistyöstä, Nana Wesley Hansen toteaa.

Raportissa osoitetaan muun muassa, että työlupien määrällä mitattuna Ruotsi on selkeästi muita Pohjoismaita edellä työvoiman houkuttelemisessa kolmansista maista, kun taas Norjaan hakeutuu eniten EU-maiden kansalaisia. Jokaista Tanskaan tulevaa ulkomaista insinööriä kohden Ruotsiin heitä tulee neljä, vaikka Tanskan palkkataso on korkeampi ja verotus keveämpää kuin Ruotsissa.

Raportissa jätetään kertomatta, mikä Pohjoismaa onnistuu ulkomaanrekrytoinneissaan parhaiten, mutta FAOSin, Fafon ja Upsalan yliopiston tutkijat arvelevat, että Norjan palkkataso tekee Norjasta EU:n kansalaisten silmissä houkuttelevan, kun taas Ruotsin suuret yritykset ovat hyvä lähtökohta työvoiman rekrytoinnille EU:n ja Pohjolan ulkopuolisista maista.

Uusi asenne ulkomaista työvoimaa kohtaan

Muutosta tapahtuu muuallakin kuin säännöstöissä. Yhteinen suuntaus maissamme on, että asennoituminen ulkomaiseen työvoimaan on muuttumassa myönteisemmäksi – vieläpä talouskriisin ja työttömyyden aikoina. Kansliapäällikkö Bo Smith sanoo Tanskan viime vuosien muutoksen alkaneen EU:n itälaajenemisen myötä.

Monien pohjoismaisten palkansaajajärjestöjen asennoituminen ulkomaiseen työvoimaan on muuttunut vähemmän ankaraksi ja sosiaalisen polkumyynnin pelko on lientynyt. Eräät pohjoismaiset insinööriliitot osallistuivat Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin rahoittamiseen. Kolmansista maista tapahtuvaa rekrytointia käsittelevän raportin rahoitukseen osallistui muun muassa Norjan insinööri- ja teknologijärjestö (Norges Ingeniør- og Teknologorganisasjon, NITO), jonka puheenjohtaja Marit Stykket pitää aivan selvänä, että rekrytointi kolmansista maista on välttämätöntä:

– Voi herättää ihmetystä, että me ammattiliittona osallistumme ulkomailta rekrytointiin, mutta meidän on tärkeää tuntea jäsenistömme haasteet, ja talouskriisistä huolimatta asia on erittäni tärkeä. Meidän vetovoimamme ei säily ilman työvoiman tuontia.

Tulevaisuudessa teknologiset tarpeet ovat huutavan suuret ja osaamista on tuotava muualta, jotta pohjoismaiset yritykset ja pienet, avoimet ja haavoittuvat pohjoismaiset taloudet pärjäisivät kansainvälisessä kilpailussa, Marit Stykket ennakoi.

Työpaikka puolisollekin

Työvoiman rekrytointi ei kuitenkaan yksin riitä. Seuraava askel on pitää työvoimasta kiinni ja sekin edellyttää aktiivista, määrätietoista toimintaa. Kööpenhaminan konferenssissa keskusteltiinkin perusteellisesti siitä, millä edellytyksillä ulkomaisten työntekijöiden uusi työura lähtee hyvään alkuun. Lisäksi pohdittiin, miten uusista työntekijöistä voidaan pitää kiinni.

Uusi ulkomainen työntekijä tarvitsee apua asunnon hankkimisessa ja yhteyksissään uuden asuinmaansa viranomaisiin, esimerkiksi verokortin hankkimisessa, lääkärin valinnassa ja mahdollisten lastensa kouluun ilmoittamisessa. Tanskan viranomaiset ovatkin perustamassa ”yhden luukun palveluita”, niin että ulkomaiset työntekijät voisivat hoitaa kaikki viranomaisasiat yhdessä paikassa.

Tätäkin tärkeämpää on, että varmistetaan työpaikka myös mukana seuraavalla puolisolle ja kansainvälisiä koulupaikkoja perheen lapsille, totesivat useat konferenssin luennoitsijoista. Kaikki tutkimukset osoittavat, että perheen viihtyminen on erittäin tärkeää ulkomaisen työvoiman säilyttämiselle.

Yhden Work in Denmark -yksikön johtaja Marianne Hansen arvioi, että kahdeksassa tapauksessa kymmenestä ulkomaisen työntekijän poismuuttoon on syynä se, ettei tämän puoliso viihdy Tanskassa. Puolison työpaikka on kaikkein paras takuu sille, että perhe viihtyy. Niinpä tanskalaiset Work in Denmark -keskukset käyttävätkin paljon voimavaroja auttaakseen puolisoita työelämään. He ovat perustaneet muun muassa puolisoiden työpörssin ja järjestävät kursseja ansioluettelon kirjoittamisessa.

Keskukset tekevät yhteistyötä myös eri maista Tanskaan tulleiden omien verkostojen kanssa ja kannustavat ulkomaisia perheitä osallistumaan muiden ulkomaalaisten mukana toimintaan. Kaikissa Pohjoismaissa on tyypillistä, että työpäivän jälkeen työntekijät kiirehtivät kotiin perheidensä huomaan, minkä vuoksi ulkomaisten työntekijöiden ei ole helppoa luoda suhteita pohjoismaisiin kollegoihinsa työajan jälkeen.

Perheeseen panostettava

Norjalaisella pörssinoteeratulla ohjelmistoyrityksellä Opera Softwarella on Oslon toimistossaan 54 kansallisuuden edustajia. Uusien ulkomaisten työntekijöiden luotsaaminen Norjan byrokratian sokkeloissa on annettu sellaisten mentoreiden tehtäväksi, jotka itse ovat olleet samassa tilanteessa. Lisäksi yrityksessä on erityinen expat-tiimi, joka huolehtii yhteisten tapahtumien ja juhlien järjestämisestä, niin etteivät ulkomaiset työntekijät jää yksin esimerkiksi jouluna tai uudenvuodenaattona.

Opera Softwaren henkilöstöjohtaja, Tove Selnes, piti alustuksen Pohjoismaiden ministerineuvoston konferenssissa ja käytti tilaisuutta hyväkseen valitellakseen sitä, että vaikka säännöt ovatkin nykyisin aiempaa joustavampia, viranomaiset saattavat silti käyttää kuukausia kolmansista maista tulevien työntekijöiden viisumi- ja työlupahakemusten käsittelyyn.

Samaa sanoivat Ruotsin työnantajaliiton Svensk Näringslivin ja ABB-yhtiön edustajat. ABB:lla on 120 000 työntekijää sadassa maassa ja se tarvitsee noin 400 työlupaa vuodessa. Gunilla Kjell on ABB:n kansainvälisten tehtävien asiantuntija. Hänen arvionsa mukaan hakemusten käsittelyaika on lyhentynyt noin kolmesta kuukaudesta kolmeen viikkoon, mutta kertoo, että edelleenkin työntekijöiden muuttamiseen liittyy monenlaisia hankaluuksia ja ettei yrityksen tarvitseman insinööritaidon hankkiminen ole helppoa.

Oleskelu- ja työlupia pidennettävä

Raportin kirjoittaneet tutkijat suosittelevat poliitikoille, että nämä harkitsisivat nykyistä pidempien oleskelu- ja työlupien myöntämistä. Näin useammat työntekijät saataisiin jäämään Pohjoismaihin. Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun professori Jan Rose Skaksen on samaa mieltä. Hän on Tanskan hallituksen asettaman kasvufoorumin jäsen ja on tässä ominaisuudessaan muun muassa suositellut, että Tanskan oleskelulupajärjestelmää yksinkertaistettaisiin ja että tutkijajärjestelmiä pidennettäisiin niin, että tutkijat voisivat olla Tanskassa jopa viisi vuotta suhteellisen edullisen verotuksen piirissä. Toisaalta järjestelmää voitaisiin tiukentaa siten, etteivät tanskalaiset voisi hyödyntää sitä nykyisessä laajuudessaan, hän suosittelee.

Professori kannustaa Pohjoismaita panostamaan entistä enemmän maittensa markkinointiin perheystävällisinä maina. 

– Pohjoismaat ovat aivan erinomaisia asuinpaikkoja perheille ja ihmettelenkin, ettei tätä ominaisuutta ole hyödynnetty enemmän. Pohjoismaiden pitäisi käyttää tätä etuaan hyödykseen esimerkiksi lisäämällä paikkoja kansainvälisissä kouluissa, niin ettei ulkomaisten perheiden tarvitse muuttaa maasta pois lasten tullessa kouluikään.