Ruotsin työelämä houkuttelee kiinalaisia

– Ennen talouskriisiä etsittiin huippuosaajia, mutta tilanne muuttui kriisin myötä. Työperäistä maahanmuuttoa helpottavaa lakia on tarkasteltava pitkän aikavälin näkökulmasta, Oscar Berger sanoo.

Työmarkkinaneuvoksen virka perustettiin Pekingiin samoihin aikoihin kun Ruotsin ulkomaalaislakia muutetiin ja ruotsalaisyritysten ulkomaanrekrytointi helpottui. Neuvoksen tehtävänä on seurata Kiinan työmarkkinoiden kehitystä, mutta myös tiedottaa Ruotsin työelämän ehdoista. EU-maista ainoastaan Saksalla ja Ruotsilla on työmarkkinaneuvokset. Kun kilpailu koulutetusta työvoimasta kiristyy, monien maiden arvellaan suuntaavan katseensa Intiaan ja Kiinaan ja silloin työmarkkinaneuvoksen työ voi osoittautua Ruotsin eduksi.

– Olen paikan päällä ja opin, miten Kiinan työmarkkinat toimivat, Oscar Berger sanoo.

Hän kertoo työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmän suorastaan kuhisevan nopeita muutoksia. Kiinan yliopistoista ja korkeakouluista valmistuu joka vuosi kuusi miljoonaa opiskelijaa. Koulutusten tasosta käydään juuri nyt kiivasta keskustelua. McKinseyn viisi vuotta sitten tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että vain kymmenen prosenttia valmistuneista kiinalaisopiskelijoista katsoi olevansa soveltuvia työskentelemään monikansallisissa yrityksissä. Perinteisesti oppiminen on ollut ulkoa opettelua, mutta monet pitävät sitä vanhentuneena menetelmänä, joka ei anna valmiuksia kansainväliseen kilpailuun. Kiinan opetusministeriö esittelikin äskettäin suunnitelman, jonka mukaan koulutusjärjestelmä muutetaan ensi vuosikymmenen aikana.

Ulkomailla työskentely kiinnostaa

Kuinka kiinnostuneita kiinalaisopiskelijat sitten olisivat työskentelemään Ruotsin kaltaisessa maassa, jos kilpailu työvoimasta kovenee? Oscar Berger teki heinäkuussa 2009 kyselytutkimuksen erään shanghailaisyliopiston entisten oppilaiden kokoontuessa. Kokouksen järjesti Svenska Institutet ja siihen osallistui noin 60 opiskelijaa, jotka joko olivat jo opiskelleet Ruotsissa tai suunnittelivat sitä.

– Yleensä ottaen ulkomailla työskentely kiinnostaa opiskelijoita kovasti ja Ruotsissa oleskelleet ovat kiinnostuneita työskentelemään nimenomaan siellä. Kansainvälisen kokemuksen hankkiminen on tärkeä kannustin, mutta vielä useammat kyselyyn osallistuneista mainitsevat Ruotsin työympäristön olevan yksi kiinnostuksen syistä, Oscar Berger kertoo.

Hän korostaa, ettei kyseessä ole tieteellinen tutkimus, mutta hän on todennut myös muissa tapaamisissa, että sikäli kuin ihmiset tuntevat Ruotsia, se on heidän mielikuvissaan onnistunut yhdistämään sosiaalisen vastuun ja kehityksen.

– Meillä on jotain, mitä monellakaan muulla maalla ei ole – vastuuta kantava yhteiskunta, jossa yritykset ottavat vastuuta työntekijöistään ja jossa työympäristö ja työsuhteet ovat hyvät. Sitä voidaan ehkä hyödyntää markkinoinnissa, Oscar Berger sanoo.

Eriytyneet työmarkkinat

Hän kuvailee Kiinan työmarkkinoita varsin eriytyneiksi sekä koulutustason mukaan että kaupungin ja maaseudun välillä. Työelämä on Kiinassa ankaraa ja nuorten paineet ovat usein kovat. He tekevät pitkiä työpäiviä eikä palkka aina ole hyvä. Lisäksi on muita stressin aiheita. Yhden lapsen politiikan vuoksi nuorilta odotetaan paljon ja heillä saattaa jo olla suurempi vastuu vanhemmistaan kuin aiemmilla sukupolvilla tai ainakin sellainen on odotettavissa.

Ei pidä myöskään tuudittautua siihen uskoon, että Kiinasta olisi saatavilla pätevää työvoimaa miten paljon tahansa. EU:n kauppakamari teki Pekingissä jäsenyritystensä keskuudessa tutkimuksen, joka osoitti, että 69 prosenttia piti suurimpana henkilöstöongelmanaan pätevän työvoman puutetta. Kysytyimpiä ovat johtajatason generalistit. Vuoteen 2030 mennessä Kiinassa tarvittaneen 75 000 kansainvälistä kokemusta hankkinuttaa johtajaa. Nykyisin heitä on  6000–7000.

Ruotsin lakimuutos merkitsee sitä, että maa on käypä vaihtoehto kiinalaisnuorille, mikäli he löytävät ruotsalaisen työnantajan. Ongelma piileekin juuri tässä. Ne jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään Ruotsissa, eivät tiedä, miten luoda yhteyksiä mahdollisiin työnantajiin.

Niinpä Kiinassa on markkinat myös agenteille ja työnvälittäjillä, ja monet nuoret, joille ulkomailla työskentely on varteenotettava vaihtoehto, voivatkin harkita kääntyvänsä näiden puoleen. Oscar Bergerin mukaan se ei ole aivan ongelmatonta. Viranomaissäätelyä ei juurikaan ole ja agentit ottavat usein opiskelijoita ja muilta työnhakijoilta kohtuuttoman suuria palkkioita.

Tilanne ei ole ongelmaton kiinalaisten osaamisesta kiinnostuneille ruotsalaisyrityksillekään.

– Kiinasta työvoimaa etsivien yritysten saattaa olla vaikea löytää oikeantyyppistä osaamista. Markkinoilla on kohtaanto-ongelma, Oscar Berger toteaa.