Naveen Kumar Korupolu ja Basa Ravikiran odottavat kesää ja sitä, että he pääsevät liikkumaan Suomen luonnossa. Joulua heillä on tapana viettää Hyderabadissa.
Suomen sosiaaliturva saa kiitosta intialaisilta it-insinööreiltä
Intialaiset it-insinöörit Naveen Kumar Korupolu, 32, ja Basa Ravikiran, 33, muuttivat viisi vuotta sitten perheineen Hyderabadista Helsinkiin ja uhmaavat menestyksekkäästi sekä talven pimeyttä että kulttuurieroja. Suomalaiset ovat mukavia, ja elämä tuntuu turvalliselta.
– Kotonani on sauna, joka on talvisin ahkerassa käytössä, Basa kertoo.
Naveenin ja Basan työnantaja on intialainen teollisuus- ja konsulttiyritys Wipro, joka myy palvelujaan muun muassa Nokialle. Miesten tehtävänä on uusien matkapuhelinohjelmistojen testaaminen. Intiaan verrattuna työ on hyvin organisoitua, joustavaa ja stressitöntä ja työpäivät ovat lyhyitä.
– Intiassa työpäivän pituus on kymmenen tuntia, minkä lisäksi työmatkoihin kuluu päivittäin kolme tuntia. Suomessa pystyn viettämään perheeni kanssa viisi tuntia enemmän päivässä, Basa sanoo.
Kummankin vaimo käy päivisin töissä ja lapset ovat päiväkodissa. Palkka on kaksi kertaa korkeampi kuin Intiassa, ja vaikka palkasta jääkin verojen ja korkeiden elinkustannusten vuoksi käteen saman verran kuin Intiassa, kummallakaan ei ole aikomustakaan palata vielä takaisin kotimaahan. Suomen sosiaaliturva saa kiitosta.
– Saan mielestäni takaisin enemmän kuin maksan veroja, Naveen toteaa.
Lisäksi eteläintialaiselle kasvissyöjälle on tärkeää, että intialaisten vihannesten tarjonta on kasvanut viime vuosina.
Paluu suunnitelmissa
Suomessa työskentelee satoja intialaisia insinöörejä. Yksinomaan Nokian tutkimuskeskuksessa Helsingissä heitä on satakunta. Wipro työllistää Suomessa noin 300 henkilöä ja sen kilpailija Tata Consultancy Services 600 henkilöä. Naveen tuntee monia intialaisia, jotka ovat siirtyneet suomalaisyritysten palvelukseen ja asettuneet lopullisesti asumaan maahan. Itse hän ei kuitenkaan aio tehdä niin. Vanhemmat alkavat pikkuhiljaa tarvita apua kotona selvitymiseen, ja tällöin hänen velvollisuutenaan on palata Hyderabadiin, koska sosiaaliturvasta ei Intiassa ole tietoakaan. Nykyisestä lainsäädännöstä johtuen hän ei myöskään pysty järjestämään vanhemmilleen oleskelulupaa Suomessa, ja viisumisääntöjen vuoksi vanhemmat voivat käydä Suomessa vain kerran puolessa vuodessa.
– On ikävää, ettemme voi tuoda vanhempiamme tänne. He tarvitsevat tukeamme, ja Intiassa olemme hyvin omistautuneita vanhemmillemme, Naveen sanoo. Hän on hädin tuskin nähnyt nuoremman veljensä poikaa ja kaipaa yhteisiä juhlapyhiä ja perhejuhlia.
Keskustelu kovenee
Vaikka Basa ja Naveen eivät olekaan kohdanneet ristiriitoja, suhtautuminen ulkomaiseen työvoimaan on koventunut sitä mukaa kuin talouskriisi on tiukentanut otettaan Suomesta.
Samalla ensi vuoden eduskuntavaalit houkuttavat käymään maahanmuutosta poliittista keskustelua, joka alkaa saada yhä populistisempia piirteitä. Porvarihallitus pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan Suomeen lisää ulkomaista työvoimaa, ja tämän politiikan on toistaiseksi kyseenalaistanut ainoastaan tyytymättömien puolue Perussuomalaiset.
Nyt tuuli on kuitenkin kääntymässä. SDP:n entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma vaati äskettäin Hufvudstadsbladet-lehden haastattelussa hallitusta hillitsemään työperusteista maahanmuuttoa ja tarjoamaan töitä sen sijaan työttömille suomalaisille. Sekä hallitus että oman puolueen väki ovat arvostelleet ankarasti SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimivaa Heinäluomaa työttömien ja maahanmuuttajien asettamisesta vastakkain. On kuitenkin selvää, että hänellä on takanaan palkansaajajärjestöjen tuki.
Kriisi on koetellut kovimmin muun muassa juuri insinöörejä, koska monet heistä työskentelevät vientiteollisuudessa. Töitä vailla on tällä hetkellä 11 000 insinööriä, ja Uuden insinööriliiton UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari vastustaa kiivaasti sitä, että virallinen Suomi houkuttelee maahan ulkomaalaisia työntekijöitä. ”Isänmaallisen politiikan” pitäisi Porokarin mukaan suuntautua työttömien työllistämiseen, vaikka hänellä ei periaatteessa olekaan mitään yhteiskuntaan kotoutuvia maahanmuuttajia vastaan.
Liikaa opiskelijoita
Ongelmana on niin ikään, että Suomessa koulutetaan liikaa insinöörejä. Porokarin mukaan opiskelupaikkoja pitäisi vähentää kolmanneksella, koska maailma näytti koulutustarjontaa suunniteltaessa erilaiselta kuin nykyään.
– Koulutusjärjestelmälle on ominaista sisäänrakennettu hitaus. Pitäisi voida ennustaa, miltä tilanne näyttää neljän viiden vuoden kuluttua vastavalmistuneiden insinöörien tullessa työmarkkinoille.
Lisäksi ulkomaalaisilta tulisi poistaa oikeus maksuttomaan koulutukseen, koska useimmat heistä palaavat Porokarin mukaan valmistuttuaan kuitenkin kotimaahansa, jolloin Suomi ei hyödy heistä millään tavalla. Hän ei pahemmin perusta työnantajien väitteestä, jonka mukaan Suomi tarvitsee ulkomaisen työvoiman osaamista.
– Intialaisten väitetyssä matemaattisessa lahjakkuudessa on jotain myyttistä.
Porokarin mukaan työnantajien todellisena motiivina on se, että he voivat näin painaa palkkatasoa alaspäin.
Suomi houkuttelee
Teknologian ja innovaatioiden valtiollinen kehittämiskeskus Tekes pitää kehitystä kuitenkin yksinomaan myönteisenä.
– On ilahduttavaa, että Suomen innovaatioympäristö houkuttelee intialaisia yrityksiä, jotka haluavat sijoittaa tänne liiketoimintaa ja intialaisia asiantuntijoita, teknologiajohtaja Kari Komulainen toteaa.
