Yritysten tarpeet ratkaisevat
Ruotsissa otettiin joulukuussa 2008 käyttöön työperusteista maahanmuuttoa koskevat uudet säännökset, jotka helpottivat työvoiman rekrytoimista Pohjoismaiden ja EU:n ulkopuolisista maista. Ensimmäisen vuoden aikana työlupahakemuksia tuli 30 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Ulkomaalaislainsäädännön muutoksen tavoitteena oli helpottaa EU:n ulkopuolisista maista tulevien henkilöiden pääsyä Ruotsiin töihin. Aikaisemmin työnvälitystoimisto teki työvoiman tarpeesta ns. saatavuusharkinnan, mutta nykyisin tarpeesta päättävät työnantajat. Tietyllä ammattialalla ei siis tarvitse enää olla työvoimapulaa, jotta yritys voisi palkata työvoimaa EU:n ulkopuolelta.
– Se oli hyvä uutinen, sanoo Tukholman kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (KHT) opiskeleva kiinalainen väitöskirjan tekijä.
Tämä 27-vuotias mies on yksi KHT:n 500 kiinalaisopiskelijasta, ja hän on asunut Ruotsissa nelisen vuotta. Mies ei halua nimeään tai kuvaansa artikkeliin, koska hän ajattelee näkemystensä voivan edustaa kiinalaisopiskelijoiden yleisiä näkemyksiä.
Helpompi houkutella ulkomaista työvoimaa
Ulkomaalaislakia muutettiin joulukuussa 2008 muun muassa siksi, että yritysten olisi entistä helpompi rekrytoida osaavaa työvoimaa EU:n ulkopuolisista maista. Samalla haluttiin parantaa Ruotsin mahdollisuuksia kilpailla työvoimasta. Kun uudistus esiteltiin, maahanmuuttoministeri Tobias Billström kuvaili sitä Dagens Nyheterissä julkaistussa kirjoituksessaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikan suurimmaksi uudistukseksi vuosikymmeniin. Jos ruotsalaisella yrittäjällä on konkreettinen työtarjous niin sanotun kolmannen maan kansalaiselle, henkilö voi saada Ruotsista työ- ja oleskeluluvan ensin kahdeksi vuodeksi ja sitten kahdeksi lisävuodeksi. Tämän jälkeen henkilölle voidaan myöntää pysyvä oleskelulupa.
Uusien säännösten tarkoituksena on helpottaa työvoiman maahanmuuttoa. ”Työperusteisen maahanmuuton helpottuminen vaikuttaa ratkaisevasti Ruotsiin kykyyn kohdata sekä nykypäivän että tulevaisuuden työmarkkinahaasteet”, Tobias Billström kirjoitti Dagens Nyheterissä.
Vaikka lakimuutokset tulivat voimaan keskellä taantumaa, työlupahakemusten määrä kasvoi erään selvityksen mukaan 30 prosenttia ensimmäisenä vuonna lain voimaantulon jälkeen. Työlupaa haki 16 500 henkilöä, ja se myönnettiin 84 prosentille hakijoista. Tavanomaisin työperusteinen maahanmuuttaja on Tukholmassa työskentelevä intialainen tietojenkäsittelyn asiantuntija. Kuten jo ennen lainmuutosta, ulkomainen työvoima sijoittuu lähinnä tietotekniikka-, tele- ja elektroniikka-alalle lukuun ottamatta lyhytaikaista kausityövoimaa. Uusien määräysten ensimmäisenä voimassaolovuotena Ruotsiin tuli eniten työperusteisia maahanmuuttajia Intiasta, Kiinasta ja Thaimaasta.
Opiskelijat liikkuvat maasta toiseen
Työ- ja oleskeluluvan hakeminen Ruotsista on entistä helpompaa myös opiskelijoille. Luvan sai vuoden 2008 joulukuun ja vuoden 2009 joulukuun välisenä aikana 395 opiskelijaa, joista suurin osa tuli Pakistanista, Bangladeshista ja Kiinasta. He työskentelevät keittiö- ja ravintola-apulaisina, tietojenkäsittelyn asiantuntijoina, diplomi-insinööreinä sekä arkkitehteinä.
Toistaiseksi kolmansien maiden opiskelijoiden on helpompi liikkua maasta toiseen kuin työnhakijoiden. Ulkomailla suoritettavista maisteri- tai tohtoriopinnoista onkin tullut vahva trendi esimerkiksi Kiinassa. Monet päätyvät englanninkielisiin maihin juuri kielen vuoksi. Haastattelemamme KTH:n kiinalainen väitöskirjan tekijä päätyi juuri Ruotsiin, koska Ruotsin kehitys ympäristötekniikan saralla on hänen opintojensa kannalta kiinnostavaa.
– Mielestäni Ruotsi on alan edelläkävijä. Kiinan valtio auttaa myös opiskelijoita, jotka haluavat kehittää Kiinan tulevaisuudessa tarvitsemia taitoja, hän sanoo.
Mies pitää Ruotsissa opiskelemisesta. Opinnot eivät ole niin tiukasti ohjattuja, ja tahti on rauhallisempi. Kiinassa opiskelijoiden välillä on myös huomattavasti kovempaa kilpailua. Hän kertoo, että Kiina ponnistelee kovasti kehittääkseen omia yliopistojaan ja että maa ottaa oppia varsinkin amerikkalaisista ja eurooppalaisista huippuyliopistoista.
Hyvä työympäristö houkuttelee
Tätä 27-vuotiasta väitöskirjan tekijää kiehtoo Ruotsin säännelty työelämä.
– Kaikki on säänneltyä, ja niin on ollut jo pitkään. Se tekee täällä työskentelemisestä helppoa! Kaikki tietävät pelisäännöt, ja niitä on helppo noudattaa. Tällaisessa ilmapiirissä on kiva työskennellä, hän sanoo.
Hän uskoo, että Ruotsin järjestelmä on kilpailuvaltti työntekijöitä houkuteltaessa. Toisaalta kolikolla on kääntöpuolensa. Kun kaikki voivat olla mukana kykyjensä mukaan, johtajia tai sankareita kouliintuu vähemmän, mikä taas voi vaikuttaa tuottavuuteen.
Mies toivoo saavansa väitöskirjansa valmiiksi noin vuoden kuluessa, jonka jälkeen hän palaa Kiinaan muutamaksi vuodeksi.
– Koska olen saanut apurahan, haluan työskennellä Kiinassa ja antaa hieman takaisin siitä, mitä olen saanut. Teen pikkuhiljaa valintoja, jotka ovat kehittäviä ja hyödyttävät uraani. Ne ratkaisevat sen, mihin lopulta päädyn, KTH:ssä opiskeleva nuorimies sanoo.
