Sanssi-kortilla potkua nuorten työllistymiseen

Yksi nuorisotyöttömyyden ankarimmin koettelemista alueista Helsingissä on Malmin kaupunginosa. Sen työvoimatoimistossa on tänä kesäkuisena keskiviikkona rauhallista. Koulut ovat päättyneet, mutta kesätöitä ei juurikaan ole. Taantuma pitää Suomea kovassa otteessaan. Julisteissa kerrotaan uudesta Sanssi-kortista, jolla työnantajalle voi osoittaa, että tällä on oikeus saada valtiolta osa nuoren palkasta. Tavoitteena on alentaa kynnystä nuorten palkkaamiseksi. Tukea myönnetään sekä varsinaiseen työsuhteeseen että oppisopimussuhteisiin.

Tarkoituksena on tukea vastavalmistuneiden, alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymistä. Alle 25-vuotiaat koulutuksensa päättäneet voivat saada Sanssi-kortin heti.  Kortin nimi tulee sanasta chans, mahdollisuus. Vähän vanhemmat saavat kortin oltuaan ensin puoli vuotta työttömänä. Tuki on enintään 550 euroa kuussa, eikä se voi olla enempää kuin puolet työnantajan palkkakuluista, ja sitä maksetaan korkeintaan 10 kuukauden ajan. Kortti täydentää aiempia palkkatukiseteleitä, joita ei juurikaan ole käytetty ”tavallisten” nuorten avuksi, vaan  ne on suunnattu erityisen vaikeasti työllistyvien  henkilöiden tukemiseen.

Hoitoalan työtä

Jututimme paria venäjänkielistä nuorta työnhakijaa, mutta he eivät olleet kuulleet nuorten palkkatuesta. Abshir Abdullahi etsii hoitoalan työpaikkailmoituksia, ja hän on aiemmin ollut työssä, jossa valtio maksoi osan palkasta. Somalialaistaustaisella Abshirilla on takanaan yli kolme vuotta sairaanhoitajan opintoja ja hän on ajatellut jatkaa vielä pari vuotta hoitotieteen maisterin tutkintoon saakka. Nyt hän tarvitsisi kesätyötä. Vaikka hoitoalalla väitetään olevan huutava pula työntekijöistä, hän ei ole vielä löytänyt mitään.

– Perjantaina olin työhaastattelussa Helsingin kaupungilla, katsotaan, onnistaako. Olen koputellut jo monille oville.

Maahanmuuttajanuorten tilanne on kaikkein vaikein, mutta myös supisuomalaiset nuoret ovat joutuneet toteamaan, että työtä ei ole. Joka neljäs nuori on työtön. Kaksi vuotta sitten nuorisotyöttömyys oli vajaat 15 prosenttia oltuaan laskussa vuosien ajan, mutta sen jälkeen käyrä on lähtenyt nousuun suoraan ylöspäin. Hallitus heräsi alkuvuodesta ja ensimmäisestä lisäbudjetista varattiin 77 miljoonaa euroa uusiin toimenpiteisiin. Lähes puolet varoista osoitettiin työ- ja elinkeinoministeriölle 15 000 uuden nuorisotyöpaikan luomiseen. Pakettiin kuuluu palkkatukipanostuksen lisäksi myös yrittäjäkoulutusta ja starttiraha yrittäjiksi haluaville nuorille.

Syksyksi selkenee

Ministeriö painatti 40 000 Sanssi-korttia ja jo ensimmäisten viikkojen aikana niitä käytettiin tuhansia. Malmin työvoimatoimiston työvoimaohjaaja Anneli Taavitsainen kertoo kiinnostuksen olleen suurta, mutta hän arvioi, että vasta alle kymmenen korttia on aktivoitu. Ongelmana on, että uudistus tuli kovin myöhään. Useimmat työnantajat ovat jo ehtineet rekrytoida kesätyövoimansa. Vasta syksyä kohden käy selväksi, miten hyvin kokeilu on onnistunut.

– Viime syksystä lähtien nuorisoa on työllistänyt lähinnä Helsingin kaupunki. Muita töitä ei nuorisolle oikeastaan ole, ei teollisuudessa eikä kaupan palveluksessa, joissa taantuman vaikutus näkyy. Toivomme tietenkin, että yritykset kiinnostuisivat nuorison palkkaamisesta.

Anneli Taavitsainen olettaa, että palkkatuki alentaa palkkauskynnystä, mutta toisaalta yritys, joka on irtisanonut tai lomauttanut henkilökuntaa ei voi saada tätä etua. Sitä ei myöskään voida antaa työnantajalle, jolla on verovelkaa. Itse hän on kokenut suhdannevaihtelut lähietäisyydeltä edellisen talouskriisin aikana vuonna 1992, jolloin hän tuli töihin työvoimahallintoon.

– Yhdeksänkymmentäluvun lama oli toisenlainen kuin nykyinen, koska silloin ihmisillä ei ollut yhtään mitään odotettavaa. Silloin kriisi oli paljon karumpi. Nyt ymmärretään yrityksiäkin toisella tavalla, eikä niiden oleteta irtisanovan ihmisiä ilkeyttään.

Anneli Taavitsainen on nähnyt paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa työntekijöitä kohdellaan kuin perheenjäseniä ja irtisanomiset ovat yhtä vaikea kokemus omistajille kuin henkilökunnallekin. Toisaalta on myös pörssiyhtiöitä, joiden kasvottomat omistajat eivät kaihda työntekijöiden heittämistä ulos, vaikka yhtiö tuottaisikin yhä voittoa. Hän toivoo kuitenkin, että kaikki kantaisivat vastuunsa ja yrittäisivät huolehtia siitä, että työelämään pyrkiville nuorille pidettäisiin tie avoinna.