Árni Páll Árnason haluaa kaikkien mahtuvan työmarkkinoille

– Meidän on tehtävä voitavamme, jotta yhä useammat voisivat osallistua työelämään omien kykyjensä mukaan. Yhteiskunta hyötyy, jos onnistumme luotsaamaan työmarkkinoille yhdenkin toimintarajoitteisen tai syrjäytyneen. Näin todella on, työministeri Árni Páll Árnason sanoo.

Islanti toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana, ja Pohjoismaiden työministerit pitivät siitä syystä tämänvuotisen kokouksessa Reykjavikissa 10.–11. marraskuuta Islannin työministerin johdolla. Ministerit selostavat kokouksessa oman maansa kehitystä, uudistuksia ja aloitteita ja vaihtavat kokemuksia. Islannin puheenjohtajakauden teemana on ollut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat työikäiset. Ministerit ovat keskittyneet erityisesti nuorisotyöttömyyteen. Islanti on aivan ennen kokemattomassa tilanteessa työttömyyden noustua vuodessa 1,8 prosentista lähes kymmeneen prosenttiin. Vastikään työministerin salkun vastaanottanut Árni Páll Árnason kuunteli kiinnostuneena pohjoismaisten virkaveljiensä kokemuksia.

Kokouksessa puhutaan tiukkaa asiaa, mutta illalla jutellaan rennommin. Árni Páll Árnason on kutsunut ministerit illallisille Reykjavikin kulttuuritaloon. Lasivitriineissä ja kirjahyllyissä on vanhoja islantilaisia saagoja, muun muassa Snorren saaga ja muita kirjoituksia, jotka toimivat pohjoismaisten illallisten kulissina. Salin toisessa päässä esiintyy lapsikuoro, jonka kauniit islantilaissävelet herkistävät kuulijat. Huippulahjakas kuoro on voittanut kansainvälisiä palkintoja. Árni Páll Árnason on itsekin laulumiehiä, ja hän ryhtyy laulamaan kuoron mukana. Hän ei tee itsestään numeroa, mutta kohottaa kuitenkin tunnelmaa raottamalla hieman omaa persoonaansa.

Kun ministerikokous on ohi ja kollegat lähteneet kotimatkalle, Árni Páll Árnason jää pohdiskelemaan Islannin tilannetta Työelämä Pohjoismaissa -lehden toimittajan kanssa. Hän on työ- ja sosiaaliministeri, ja hänen vastuualueeseensa kuuluvat työmarkkina-, tasa-arvo-, sosiaali- ja sosiaalivakuutuspolitiikka. Ehkä hänen kiinnostuksensa asioiden keskinäisiin suhteisiin politiikassa johtuukin juuri siitä, hän miettii. Toisaalta taas:

– Uskon kaikkien Islannin ministerien ymmärtävän ongelman, hän sanoo viitaten syrjäytymisen kustannuksiin. Hän ottaa vertauskuvaksi jalkapallokentän.

Irti ammattilaisleimasta

– Meidän on päätettävä, haluammeko työmarkkinoidemme muistuttavan jalkapallokenttää, jolle päästetään ainoastaan ammattilaiset muiden seisoskellessa kentän laidalla seuraamassa peliä. Vai haluammeko sellaisen kentän, jolle kaikki pelaajat ovat tervetulleita? On kaikkea muuta kuin kestävää pitää työmarkkinoita pelkästään ammattilaisille tarkoitettuna jalkapallokenttänä. Aika on ajanut sellaisen ajattelun ohi, hän sanoo.

– Ihminen kehittyy, eikä hänen työkykynsä ole vakio. Katsokaa nuoria. Ei heidän työkykynsä ole työuran alussa täydellinen, mutta kokemuksen myötä se paranee. Sama koskee eriasteisia toimintarajoitteita.

– Tuottavuuden ja kilpailukyvyn edellytetään kasvavan edelleen; miten se onnistutaan yhdistämään entistä joustavampiin työmarkkinoihin?

– Ihmisten hyödyntämättömät voimavarat ovat kansantaloudellinen rasite, hän sanoo.

– Meidän on otettava nuo kustannukset paremmin huomioon ja palkittava ne, jotka osallistuvat yhteiskuntavastuullisen työllisyyspolitiikan rakentamiseen.

Árni Páll Árnason uskoo taloudellisiin kannusteisiin ja ottaa esimerkiksi Ruotsin, jossa työnantajamaksu pienenee, mikäli yritys palkkaa pitkäaikaistyöttömän. Hän uskoo tällaisen järjestelmän hyödyttävän kaikkia osapuolia.

Pakollinen aktivointi

Työ- ja sosiaaliministeri haluaa tehdä aktivoinnista pakollisen. Hänen mielestään passivoituminen on vaarallista sekä syrjäytyvälle yksilölle, työvoimaa tarvitseville yrityksille että yhteiskunnalle, joka joutuu maksumieheksi. Kaikkien kynnelle kykenevien on tehtävä osansa. Hän käyttäisi osan korvauksista ja tuista mieluummin nuorten aktivointiin kuin pelkkiin päivärahoihin.

– Olemme tähän asti tehneet virheen siinä, että olemme tyytyneet maksamaan tukia, mistä ei ole seurannut mitään hyvää. Olemme jättäneet myös toimintarajoitteiset yhteiskunnan ulkopuolelle, ja nyt on aika osallistaa heidätkin. Sama koskee työttömiä. Ratkaisu ei ole kestävä, jos mitään tekemättä tienaa saman verran kuin työtä tekemällä.

– Oletko keskustellut tästä työmarkkinaosapuolten kanssa?

– Emme ole vielä niin pitkällä. Tuulettelen vasta ideoita, joita voimme uskoakseni ryhtyä kehittämään tämän kokouksen jälkeen.

– Arvostelijoiden mukaan Islannissa on liian helppo päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työttömyyden sanotaan johtavan nopeasti työkyvyttömyyseläkkeeseen ja edelleen syrjäytymiseen. Pitääkö tämä paikkansa?

– Arvostelu on aiheellista. Meidän on pidennettävä kuntoutustukikautta ja muutettava työkyvyttömyyseläkejärjestelmää. Järjestelmä on vanhentunut. Se keskittyy pelkästään siihen, mihin ihmiset eivät pysty, ei lainkaan siihen, mihin he vielä kykenevät.

Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä on vaikeutettava, mutta tuen tasosta ei saa tinkiä, hän sanoo.

– Työkyvyttömyyseläke on hieman suurempi kuin työttömyyskorvaus, koska se on tarkoitettu pysyväksi. Työttömyyskorvaus on samansuuruinen kuin vähimmäispalkka, joten sitäkään ei voi leikata.

Kriisi ja katkeruus

– Onko talouskriisi vaikuttanut islantilaisten mielialaan?

– On, hän sanoo.

Hän uskoo islantilaisten luottamuksen järjestelmään ja poliitikoihin heikentyneen, mikä hänen mielestään on hyvä asia.

– Islantilaiset ovat pitkään luottaneet aivan liikaa sekä poliitikoihin että virkamiehiin. Omalta osaltani tämä tarkoittaa myös sitä, että kansan ja poliitikkojen välimatka on kaventunut. Se lisää paineita, mutta luullakseni se on tarpeen. Ihmiset esittävät aiempaa suorasukaisempia kysymyksiä ja vaativat niihin myös vastauksia.

Katkeruutta ilmassa

– Totta kai monet ovat katkeria. Se kohdistuu suurliikemiehiin, joiden toiminta oli vastuutonta. Suurimman vastuun tapahtuneesta kantaa mielestäni kuitenkin vuosina 2003-2007 istunut hallitus. On ennenkuulumatonta, että hallitus vastustaa periaatteessa rahamarkkinoiden säätelyä, myöntää vastuuttomia ja kestämättömiä verohelpotuksia ja saattaa valtiontalouden sellaiseen jamaan, ettei maa selviä edes yhdestä normaalivuodesta.

Jälleenrakennus

– Islannissa tehdään aktiivista kolmikantayhteistyötä. Nyt työmarkkinaosapuolet haluavat käyttää osan yhdessä rakentamastaan eläkerahastosta esimerkiksi rakennustoiminnan elvyttämiseen. Mitä mieltä olet siitä?

– Olemme osapuolten kanssa yksimielisiä siitä, että meidän on käytettävä olemassa olevia resursseja, myös eläkerahastoa, talouden vauhdittamiseen. Eläkerahastoon kertyy edelleen rahaa, joka on käytettävä johonkin. Rahat voidaan investoida ulkomaille tai käyttää kestävään toimintaan kotimaassa. Korostan sanaa kestävä, koska emme halua kuluttaa kaikkia eläkerahoja tämänhetkiseen kriisiin välttääksemme välttämättömät leikkaukset. Emme suinkaan aio lunastaa itseämme vapaaksi tarvittavasta budjettikurista. Meidän on ratkaistava aiheuttamamme ongelmat. Tämä tarkoittaa sitä, että meiltä puuttuu joka viides kruunu. Kahdenkymmenen prosentin budjettivaje on tukittava kolmessa vuodessa.

– Milloin arvelet kriisin hellittävän?

– Uskon työttömyyslukujen kääntyvän laskuun ensi kesänä. Pyrimme työllistämään pitkäaikaistyöttömiä, ja toivon että onnistumme siinä. Luulen ongelmien kuitenkin jatkuvan vielä pitkään.  En myöskään usko työttömyyden laskevan enää koskaan 1,8 prosenttiin, joka se oli viime vuonna. Se ei ollut kestävää. Se perustui tilanteeseen, joka sitten laukaisi kriisin.

EU-jäsenyys on Islannin mahdollisuus

Árni Páll Árnason näkee EU-jäsenyyden suurena mahdollisuutena Islannille. Prosessi on jo käynnissä.

– Olemme vastanneet komission esittämiin 7 000 kysymykseen. Laadimme vastaukset kuudessa viikossa. Komissio arvioi parhaillaan vastauksia ja kuulemamme mukaan hyvältä näyttää. Toivomme valtioiden ja hallitusten päämiesten hyväksyvän hakemuksen joulukuussa, niin että voisimme aloittaa neuvottelut tammikuussa. Olemme valmiina. Olemme valmistautuneet parhaamme mukaan. Ulkoministeriö on jo nimennyt neuvottelukomitean, jossa ovat edustettuina erilaiset intressit ja poliittiset näkemykset. Nyt meidän on jatkettava prosessia avoimuuden hengessä.

– Miten suhtaudut EU-jäsenyyteen sen valossa, että toivot työmarkkinoilta suurempaa avoimuutta ja joustavuutta?

– Vaihtoehtona on jäädä EU:n ulkopuolelle, mikä yksipuolistaisi työmarkkinoita entisestään ja jättäisi taloutemme tulevaisuuden kalastuksen, alumiinintuotannon ja muiden työvoimavaltaisten alojen varaan. Jäsenyys on oikea tie, mikäli tulevaisuuden tavoitteenamme on kestävä talous ja monipuolinen elinkeinoelämä.

– Olen keskustellut viime päivinä EU-komissaari Vladimír Špidlan kanssa, ja olemme samaa mieltä perusperiaatteista. Muut Pohjoismaat asettavat sosiaalipoliittiset EU-tavoitteensa vielä korkeammalle. On mielenkiintoista toimia EU:n sisällä tulevaisuuden hyvän sosiaalipolitiikan puolesta.
Islantilaisten enemmistö ei halua EU:hun, mutta hän uskoo tilanteen muuttuvan, kun ihmiset tutustuvat neuvottelutulokseen.