EY-tuomioistuimen pohjoismaiselle mallille aiheuttamat paineet kolmikantakokouksen aiheena
Miten Laval- ja Viking-päätökset vaikuttavat pohjoismaisiin työmarkkinamalleihin? Tarvitaanko yhteispohjoismaista rintamaa rajoittamaan EY-tuomioistuimen päätösten vaikutuksia? Näistä asioista keskusteltiin Islannissa Pohjoismaiden työministerien ja työmarkkinaosapuolten välisessä kolmikantakokouksessa, jossa oli mukana myös EU-komissaari Vladimír Špidla.
Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY
kehotti Pohjoismaiden työministereitä puolustamaan pohjoismaisia
työmarkkinamalleja. PAY:n mielestä tarvitaan poliittista tahtoa ryhtyä
yhteisiin toimiin EY-tuomioistuimen suuntaan. Tuomioistuin ei sen
mielestä ymmärrä pohjoismaista mallia.
Osapuoli- ja kolmikantayhteistyö muodostaa perustan pohjoismaisille työmarkkinamalleille, joissa palkka- ja työehtoja säädellään neuvotteluin ja sopimuksin. Sen ansiosta yhteistyö on laajaa ja selkkauksia on vähän. Työntekijäpuoli on huolissaan siitä, että EU ja EY-tuomioistuin hapertavat pohjoismaista perinnettä, ja sen mielestä on syytä ryhtyä toimiin.
– EU ja etenkin EY-tuomioistuin aiheuttavat paineita sopimusmallillemme, totesi Bente Sorgenfrey, joka johtaa Pohjolan ammatillista yhteisjärjestöä PAY:tä. Hän kehotti Pohjoismaita ryhtymään yhteisiin toimiin pitäen lähtökohtana pohjoismaista toimintaohjelmaa, jossa yhteistyön lisääminen EU:n kanssa on tärkeällä sijalla.
Kyse on siitä, sovelletaanko palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevaa EU:n perussopimuksen 49. pykälää kansallisiin oloihin. Noudatetaanko siis esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden osalta paikallisia sopimuksia ja rajoittavatko paikalliset sopimukset EU:n vapaan liikkuvuuden ja kilpailun perusperiaatteita? Tanskan ja Suomen hallitukset aikovat puuttua asiaan EY-tuomioistuimen niin sanotussa Omalet-jutussa. Sorgenfreyn mielestä on erittäin valitettavaa, ettei Ruotsin hallitus tee samoin.
EU:n puheenjohtajana tällä puolivuotiskaudella toimiva Ruotsi ei toistaiseksi ole ottanut ongelmaa esille. Myöskään Ruotsin työministeri Sven Otto Littorin ei antanut sensuuntaisia lupauksia. Hän on vakuuttunut pohjoismaisten mallien kestävyydestä. EU:ssa on keskusteltu seitsemän vuotta työaikadirektiivistä pääsemättä siitä yksimielisyyteen. Littorinin mielestä tämän perusteella ei ole syytä uskoa, että lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä haluttaisiin muuttaa. Hänen mukaansa uusi käsittely veisi aikaa ja lisäisi epävarmuutta. Sekä Littorin että Vladimír Špidla mainitsivat sen sijaan osapuolten oikeuksien ”vahvistuvan merkittävästi” Lissabonin sopimuksen kautta.
– Tämä asia koskettaa monia ja siitä keskustellaan laajasti. Keskusteluun on sen vuoksi syytä suhtautua vakavasti. Porvarihallitus kannattaa työehtosopimusmallia, jonka ansiosta selkkauksia on vähän. Kenellekään ei ole hyötyä siitä, että osapuolet ovat huolissaan pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Pohjoismaiset hyvinvointimallit toimivat, mutta siitä huolimatta on mietittävä, miten ne voidaan mukauttaa vastaamaan uusia vaatimuksia, Sven Otto Littorin sanoi.
Vivahteet tulevat vähitellen selkeämmin esille työministerien keskustelussa, sillä politiikka erottaa myös pohjoismaisia poliitikkoja.
– Pohjoismainen työmarkkinamalli edistää tehokkuutta, muutosvalmiutta ja tulonjakoa, norjalainen valtiosihteeri Jan-Erik Støstad sanoi. Häntä kuitenkin huolestutti pohjoismaisen työmarkkinamallin tulevaisuus.
– Norjassa kilpailusektorin palkat ovat perinteisesti ohjanneet julkisen sektorin palkkakehitystä. Tähän malliin kohdistuu nyt paineita. Sosiaalinen polkumyynti on haaste työmarkkinoiden parhaiten järjestäytyneelle osalle. Korkea järjestäytymisaste on vaikuttanut vahvasti pohjoismaisen mallin toimivuuteen. Liberalistiset virtaukset voivat hapertaa pohjoismaista mallia, Støstad varoitti.
Littorin korosti, että liikkuvuus on etu ja ettei EY-tuomioistuin estä ay-oikeuksia.
– Suurin vaara on se, etteivät ammattiliitot ja työnantajajärjestöt onnistu houkuttelemaan uusia jäseniä. On niiden asia todistaa jäsenistölle korkean järjestäytymisasteen hyödyt.
Totta kai kyse on myös politiikasta, hän totesi.
Tanska toimii ensi vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Tanskan työministeri kävi budjettineuvotteluja kansankäräjillä, ja häntä edusti kokouksessa kansliapäällikkö Bo Smith, joka ehdotti, että Tanskan puheenjohtajakaudella jatketaan keskusteluja EY-tuomioistuimesta ja sen päätösten vaikutuksesta pohjoismaisiin työmarkkinamalleihin.
– Tanska ei suhtaudu kielteisesti EY-tuomioistuimeen, mutta on tärkeää arvioida, miten sen päätökset vaikuttavat tanskalaiseen työmarkkinamalliin, ja on myös tärkeää miettiä, miten voimme turvata pohjoismaisten työmarkkinamallien tulevaisuuden, Bo Smith sanoi.
