Työministerit pyrkivät ehkäisemään nuorten passivoitumista entistä tehokkaammin toimenpitein

– Hirveän suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on nuoria. Tämä on aivan uusi tilanne, sanoo Islannin työministeri Árni Páll Árnason, joka toimii pohjoismaisen ministerikokouksen isäntänä.

Talouskriisi tuntuu kaikissa Pohjoismaissa. Työttömyys on kasvanut vuodessa rajusti. Pahiten ovat kärsineet Ruotsi, Suomi ja Islanti. Tanskassa työttömyys on lisääntynyt nopeasti viimeisen puolen vuoden aikana, mutta lähtötaso oli toisaalta historiallisen alhainen. Sama koskee jossakin määrin Norjaa, mutta siellä työttömyys on edelleen alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Työmarkkinaennusteiden mukaan tilanne ei ole paranemaan päin. Työttömyys kasvaa vielä ainakin seuraavan vuoden ajan. On mahdotonta sanoa, taittuuko kehitys vuonna 2010 vai vuonna 2011. Kriisin arvellaan kuitenkin olevan tilapäinen. Lisäksi sotienjälkeiset suuret ikäluokat jäävät kohta eläkkeelle. Nousukauden alkaessa työmarkkinoilla tarvitaan osaavaa työvoimaa.

– Emme ole ikinä kokeneet tällaista työttömyyttä. Siksi onkin äärimmäisen hyödyllistä oppia toinen toistemme kokemuksista ja kuulla, millaisia toimenpiteitä muissa Pohjoismaissa on toteutettu, sanoo Árni Páll Árnason, joka työmarkkinapolitiikan lisäksi vastaa myös Islannin hyvinvointi- ja tasa-arvopolitiikasta. 

Árni Páll Árnason on keksinyt osallistaa koko kansalaisyhteiskunnan työttömien aktivointiin. Mukana on järjestöjä kuten Punainen Risti, urheiluseurat, kirkko ja ammattiliitot. Passivoitumisen ehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää. Tuen varassa elävät nuoret eivät kuitenkaan aina ole motivoituneita työntekoon, Árni Páll Árnason väittää. Ilman huoltovelvoitteita olevilla nuorilla on yksinkertaisesti liikaa rahaa. Hallitus arvioikin nyt, voisiko osan korvauksista käyttää toimiin, joihin nuoret työttömät velvoitetaan osallistumaan. Toiminta voisi olla koulutusta, kurssitusta tai vapaaehtoistyötä.

Nuoret yritetään tavoittaa

– Me etsimme ne nuoret, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työssä.  Me todella teemme nykyään niin, Suomen työministeri Anni Sinnemäki sanoo.

Suomen kunnat ovat käynnistäneet etsivän toiminnan tavoittaakseen nuoret, jotka ovat jääneet sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolelle. Koska heitä ei ole erikseen rekisteröity minnekään, työ ei ole pelkkää rutiinia. Sinnemäki sanoo kokemusten olleen myönteisiä.

– Kun nuorten kanssa keskustellaan kahden kesken, lähes jokainen sanoo haluavansa tehdä jotakin.

Vuosi sitten koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli 20 000 alle 25-vuotiasta nuorta. Nyt heitä on 35 000.

Elvytyskeinoina on käytetty kasvuhakuista talouspolitiikkaa ja veronalennuksia. Hallitus on ottanut käyttöön palkkatuen houkutellakseen työnantajia palkkaamaan nuoria. Muutoin keskitytään koulutukseen.

– Olemme esimerkiksi lisänneet ammattikoulutuksen aloituspaikkoja. Houkuttelemme nuoria koulutukseen joustavalla alulla, niin että epätietoiset voivat kokeilla eri linjoja, Sinnemäki kertoo.

Nyt kaivataan uusia ideoita. Yksi idea on järjestelmien joustavoittaminen, niin että ihmiset voisivat saada työttömyyskorvausta myös opiskelun ajalta.

Aikuiselämä alkaa syrjäytyneenä

Ilmassa on dramatiikkaa.

Tanskassa arvioidaan olevan 10 500 nuorta (15–17-vuotiasta), jotka ovat sekä työmarkkinoiden että koulutuksen ulkopuolella. Hallituksen päätöksen mukaan kuntien työvoimatoimistojen on tarjottava näille nuorille erityistä yksilöllistä ohjausta.

– Jos nuoret eivät saa jalansijaa nyt, se vainoaa heitä koko heidän työikänsä. Pahimmassa tapauksessa he eivät koskaan sijoitu kunnolla työmarkkinoille, Tanskan työministeriön kansliapäällikkö Bo Smith varoittaa.

Talouskriisi vaivaa edelleen Tanskaa, hän kertoo.

– Tanskan hallitus on noudattanut kasvuhakuista talouspolitiikkaa, käyttänyt kannusteena veropolitiikkaa ja ottanut huomioon ryhmät, esimerkiksi nuoret, joista se on erityisen huolissaan.

Analyysien mukaan koulunsa keskeyttävien ja työtä vaille jäävien nuorten auttamiseksi tarvitaan uusia toimia. Tanskan kokemusten mukaan aktivointi auttaa useampia löytämään työpaikan.

Hallitus sopi äskettäin opposition kanssa nuorille suunnattujen panostusten lisäämisestä. Pääperiaatteena on, että koulutuksessa olevat nuoret siirtyvät työelämään ja koulutuksen ulkopuolella olevat aloittavat koulutuksen tai saavat opastusta siihen.

Posttraumaattinen reaktio

Kokouksessa mukana ollut EU-komissaari Vladimír Špidla otti esille työttömyyden psyykkiset seuraukset.

– Kuudenkymmenen päivän työttömyyden jälkeistä reaktiota voi verrata posttraumaattiseen reaktioon: ihmiset passivoituvat ja menettävät toimintakykynsä. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää tarjota työttömille psykologista apua. Psyykkiseen reaktioon on puututtava välittömästi ja ihmistä on tuettava tässä hänelle täysin vieraassa tilanteessa. Ei pidä unohtaa, että kaikissa järjestelmissä on mahdollisuuksia, hän tähdensi.

Norjan tilanne parempi

Toisin kuin muut Pohjoismaat Norja ei ole alentanut veroja vaan lisännyt julkisia menoja. Tämä on hyödyttänyt kuntasektoria, jonka työllisyys ei ole heikentynyt. Työttömyys on lisääntynyt etupäässä kilpailualttiilla sektoreilla. Työttömyyttä on torjuttu uusilla työmarkkinatoimilla ja parantamalla lomautussääntöjä, millä estetään osaamisen katoaminen yrityksistä.

Valtiosihteeri Jan-Erik Støstad selosti kokouksessa Norjan tilannetta. Öljytulojen ja suhdannepolitiikan ansiosta Norja ei ole kärsinyt kriisistä kovin pahasti, hän sanoi.

Hän on kuitenkin huolissaan työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeelle siirtymisestä ja sairauspoissaolojen kasvusta. Vain harvat nuoret ovat jääneet työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle, hän väittää. Nuoret kuuluvat kuitenkin työmarkkinoiden helposti haavoittuviin ryhmiin, jotka ovat kärsineet kriisistä eniten. Lähes 10 prosenttia 15–25-vuotiaista on työttömänä. Se on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.

– On vaikea tietää, miten lukua olisi tulkittava, Jan-Erik Støstad sanoo.

– Kun kyse on työttömistä koulupudokkaista, haasteena on tavoittaa heidät riittävän ajoissa ja havaita, keitä uhkaa pysyvä syrjäytyminen.

Nuorisotakuu on yksi väline, jolla panostetaan nuorisoon. Sillä taataan alle 20-vuotiaille vailla työtä ja koulutuspaikkaa oleville nuorille pääsy työllistämistoimien piiriin. Yli kolme kuukautta työttömänä olleilla 20–24-vuotiailla on oikeus seurantaan, jonka tarkoituksena on kannustaa työnhakuun ja omatoimisuuteen. Vuonna 2009 otettiin käyttöön toimenpidetakuu, joka koskee yli kuusi kuukautta työttömänä olleita nuoria. Jan-Erik Støstad sanoo, että tämän lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaisempaa nuorisopolitiikkaa.

Aktivointi ja koulutus

Ruotsissa on Pohjoismaiden korkein työttömyys. Myös nuorisotyöttömyys ylittää EU:n keskiarvon.  Työtä vailla olevien 15–74-vuotiaiden määrä kasvoi viime vuonna 126 000 hengellä. Pahiten kärsivät miehet ja nuoret. Kolmannella vuosineljänneksellä 15–24-vuotiaista oli työttömänä 22,2 prosenttia. Luku on 5,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. 

– Luvut kuulostavat järkyttäviltä, työministeri Sven Otto Littorin sanoo, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että lähes puolet näistä työttömistä on osa-aikatöitä hakevia kokopäiväopiskelijoita. Ruotsalaisten nuorten työttömyys on moniin muihin maihin verrattuna suhteellisen lyhytaikaista. Noin 30 000 nuorta on kuitenkin vaarassa syrjäytyä pysyvästi. Haasteena on, ettemme havaitse heitä kaikkia, Littorin sanoo.

– Mitä me sitten teemme? Ensinnäkään emme usko kriisin jatkuvan pitkään. Toiseksi kohta on edessä sukupolvenvaihdos. Haluamme nuorten pysyvän aktiivisina ja panostamme aktivointiin ja koulutukseen, Ruotsin ministeri sanoo.

Muiden Pohjoismaiden tavoin Ruotsi on toteuttanut useita suhdannepoliittisia toimia. Samassa yhteydessä on panostettu työvoimatoimistojen kautta sekä lyhyt- että pitkäaikaistyöttömille suunnattuihin aktiivisiin työmarkkinatoimiin. Ensi vuoden budjetissa panostetaan entistä voimakkaammin työttömyyden torjumiseen. Nuorille tarjotaan työllisyysvalmennusta välittömästi, ja kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen sovellettavaa nuorisotakuuta parannetaan. Hallitus on myös alentanut työnantajamaksuja nuorten työntekijöiden osalta ja panostanut pitkäaikaistyöttömiä koskevaan Nystartsjobb-ohjelmaan.

Koulupudokkaille on tarjolla kolmen kuukauden räätälöity kurssi, jonka tarkoituksena on auttaa heitä jatkamaan opintojaan. Yksi uutuus on se, että kokopäiväiseen työtakuuohjelmaan pääsevät myös yli 20-vuotiaat aikuiskoulutuksessa olevat nuoret. Lisäksi nuoria kannustetaan ryhtymään yrittäjiksi.

Erilaisten työllistämistoimien piirissä on nyt ennätyksellisen paljon nuoria. Tarkoituksena on madaltaa työmarkkinoille pääsyn kynnystä, Littorin sanoo.

– Voimakas panostaminen koulutusjärjestelmään yhdessä aktiivisen työmarkkinapolitiikan kanssa tarjoaa nuorille mahdollisuuden parantaa osaamistaan ja tulevaisuudennäkymiään ja välttyä joutumasta kadotetuksi sukupolveksi, työministeri Sven Otto Littorin toteaa lopuksi.