Ruotsin metalliliiton mukaan työajan lyhennystä koskeva sopimus on pelastanut 10 000 työpaikkaa etupäässä autoteollisuudessa, kuten Volvon kuorma-autotehtaalla Tuvessa.
Kiistelty metallin sopimus pelastaa työpaikkoja Ruotsissa
Ruotsin metalliliitto IF Metall allekirjoitti kiistanalaisen sopimuksen työajan lyhennyksestä, joka metalliliiton mukaan pelastaa tuhansia työpaikkoja. Tanskassa kunnat säästävät rahaa, kun työttömiä työllistetään jopa omassa kodissa.
Pohjoismaiden hallitukset eivät halua heikentää valtion asemaa pitämällä hengissä sellaisia toimintoja jotka eivät kuitenkaan selviytyisi. Jos valtiontalous heikkenee liiaksi, joudutaan Islannin kaltaiseen katastrofaaliseen tilanteeseen, jossa on vaikea harjoittaa aktiivista työmarkkinapolitiikkaa.
On vaikeaa arvioida, mikä on vain lyhytaikaista, tilapäistä kysynnän heikentymistä ja mikä teollisuuden rakennemuutosta, jonka seurauksena kokonaiset teollisuudenalat siirtyvät ulkomaille tai kilpaillaan ulos markkinoilta.
Lomautukset antavat yrityksille miettimisaikaa, kun tuotanto keskeytetään tilapäisesti. Työtekijät ovat edelleen yrityksen palveluksessa ja heillä on sekä velvollisuus että oikeus palata töihin, kun suhdanteet paranevat, mutta yritykset säästävät suuren osan palkkakustannuksista ja saavat hengähdysaikaa.
Norjassa ja Suomessa yrityksillä on oikeus lyhentää työaikaa jopa 40 prosenttia, mutta Ruotsissa lomautukset on säännönmukaisesti kielletty.
Äärimmäinen tilanne
Kriisi on koetellut ruotsalaista metalliteollisuutta erittäin pahasti. Ruotsin metalliliitto allekirjoitti työnantajaliiton kanssa niin kutsutun puitesopimuksen maaliskuun alussa tilanteessa, jossa 30 000 metallityöntekijää on jo työttömänä ja 50 000:a uhkaa irtisanominen.
– Tilanne on niin vakava, että meitä uhkaa massatyöttömyys. On kyse äärimmäisestä tilanteesta ja lyhytaikaisesta sopimuksesta, metalliliiton sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä sanoo.
Puitesopimus antoi metalliliiton paikallisosastoille mahdollisuuden sopia 20 prosentin työajan lyhennyksestä. Sen sijaan, että tietty määrä työntekijöitä sanottaisiin irti, tuotannon supistamisen aiheuttama taakka jaetaan näin kaikkien yrityksessä työskentelevien metalliliiton jäsenten kesken. Puitesopimus on johtanut 300 paikalliseen sopimukseen, jotka koskevat 24 000 työntekijää.
Metalliliito yllätti toimillaan kaikki muut ammattiliitot. Toimihenkilöiden keskusjärjestöön TCO:hon kuuluva Unionen on arvostellut puitesopimusta kaikkein kitkerimmin.
– Liiton mielestä työajan pakkolyhentäminen ja siitä johtuvat palkanalennukset eivät ole hyvä ratkaisu talouskriisiin. Teimme tämän selväksi heti, kun palkanalennuksista alettiin keskustella kriisin alussa, liiton puheenjohtaja Cecilia Fahlberg sanoo.
Hän toteaa, että jos palkkoja alennetaan, myös työttömyys- ja sairauspäiväraha ja eläkkeet pienevät, ilman että työntekijät saavat takuita työpaikkojen säilymisestä.
Metalliliitto edellyttää, että tehdyn työtunnin hinta pysyy samana. Liiton mukaan sopimus on pelastanut jo tuhansia työpaikkoja. Puitesopimus on voimassa ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka.
– Tässä on kyse siitä, että elinvoimaisille yrityksille annetaan mahdollisuus selvitä hengissä ja että mahdollisimman moni työpaikka pelastuu, Veli-Pekka Säikkälä sanoo.
IF Metallin mukaan sopimuksella pelastetaan 10 000 työpaikkaa.
Kunnat epätoivoisia
Tanskan tilanne on uuden raportin mukaan päinvastainen. Siellä kunnat ovat jo niin riippuvaisia eri tavoin työllistetyistä työttömistä (työttömien aktivoimisesta), että ilman työllistettyjä kuntien palvelutasoa ei kyettäisi pitämään yllä.
– Kunnat ovat niin epätoivoisessa tilanteessa, että monissa kunnallisissa laitoksissa on enemmän työllistettyjä kuin vakituisia työntekijöitä. Kuntien talouksia ei pystytä muuten pitämään pystyssä, ammattiliitto 3F:n julkistyöntekijöiden jaoksen puheenjohtaja Ellen Lykkegård sanoo.
Raportin on tehnyt vaihtoehtoinen yhteiskunta-analyysikeskus CASA ja sen on rahoittanut työvoimaministeriö.
Raportin mukaan joka kolmas kuntatyöntekijä on sitä mieltä, ettei kuntien palvelutasoa voida säilyttää nykyisellä tasolla ilman työllistettyjä.
Kunnat turvautuvat työllistettyihin muun muassa sen takia, että valtio maksaa 65 prosenttia kuluista. Kun työtön työntekijä on pelkällä päivärahalla, valtio palauttaa kunnalle vain 35 prosenttia päivärahasta.
Mielikuvituksellisia ohjelmia
Tilanne on mennyt siihen, että jotkut kunnat ovat käynnistäneet hyvin mielikuvituksellisia työllistämisohjelmia. Slagelsen ja Gribskovin kunnissa kaikkein vaikeimmin työllistettävät voidaan työllistää jopa kotonaan.
– Jos on kyse miehestä, joka ei pysty pitämään itseään tai ympäristöään puhtaana, työllistäminen voi olla myös sitä, että hänen on peseydyttävä säännöllisesti. Tarkoituksena on saada arkielämä järjestykseen, Työkeskuksen johtaja Hans Rasmussen kertoo Fagbladet 3F-lehdelle.
– Aamupesu ja eväiden tekeminen eivät ole työhön aktivoimista, sanoo ammattiliittojen keskusjärjestön varapuheenjohtaja Lizette Risgaard, jonka mielestä nykyistä järjestelmää pitäisi valvoa tarkkaan, sillä kunnat saavat taloudellista etua työllistämisohjelmista.
Tanskan hallitus on päättänyt, että vastuu työkeskuksista siirretään kunnille. Riippumattomista talouspolitiikan asiantuntijoista koostuva hallituksen neuvonantajaryhmä, niin sanottu viisasten ryhmä, kirjoittaa kuitenkin puolivuotisraportissaan, että uudistusta tulisi lykätä siihen saakka, että pilottiprojektin tulokset on tutkittu niissä kunnissa, joissa kunnat ovat ottaneet vastuun työkeskuksista.
– Vaarana on, että työmarkkinapolitiikalla ryhdytään parantamaan kuntien taloutta eikä työttömyyttä, viisastenkerho varoittaa.
