Mihin EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus johtaa?
Useimmille pohjoismaalaisille on itsestäänselvyys matkustaa ulkomaille ilman viisumia. Sitä tarvitaan ainoastaan erityisen eksoottisiin maihin – ja Venäjälle. Venäjä puolestaan tarttuu jokaiseen tilaisuuteen keskustellakseen EU:n kanssa viisumipakon poistamisesta.
Viisumin hankkimisen vaivalta voi kohta säästyä muuallakin kuin
Norjan ja Venäjän rajalla. Myös Puola ja Venäjä neuvottelevat keskenään
erityissopimuksesta, joka koskee Itämeren rannalla sijaitsevaa venäläistä Kaliningradin aluetta. Pitemmällä
aikavälillä useat EU-maat, kuten Italia, Espanja ja Saksa, ovat valmiit
myöntämään viisumivapauden venäläisille. Koska Norja ja Islanti
kuuluvat Schengen-sopimuksen piiriin, päätös koskisi myös niitä. Yksi
tärkeä syy on halu houkutella lisää venäläisiä matkailijoita.
Matkailu on EU:n kolmanneksi suurin elinkeino
Matkailu on kaupan ja rakennussektorin jälkeen EU:n kolmanneksi suurin elinkeino. Unionissa on 1,8 miljoonaa matkailualan yritystä, useimmat niistä pieniä tai keskisuuria. Yli viisi prosenttia EU:n koko työvoimasta – lähes kymmenen miljoonaa ihmistä – työskentelee matkailun parissa.
Jos lasketaan mukaan epäsuorasti matkailusta riippuvaiset alat, lähinnä viestintä ja kulttuuri, kaksitoista prosenttia EU:n työpaikoista on arvioiden mukaan sidoksissa matkailuun. Viisumihankaluuksien vähentämistä ajaakin siten varsin merkittävä elinkeinohaara.
EU on maailman suurin matkailukohde, sillä turisteja oli vuonna 2008 peräti 370 miljoonaa. Heistä 7,6 miljoonaa tuli BRIC-maista eli Brasiliasta, Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta. Vuonna 2004 kyseisistä maista tuli 4,2 miljoonaa matkailijaa, eli kasvu on huima.
Venäläisturistien määrä kasvaa voimakkaasti
Norjassa venäläisten turistien ja liikematkalaisten hotelliyöpymiset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Vuonna 2009 yöpymisiä oli 121 000. Tämän vuoden yöpymisten määrä ylitti jo elokuussa 140 000:n rajan. Viisi vuotta sitten määrä oli vain 30 000.
Norjassa muistutetaan mielellään, että vuonna 1990 rajanylityksiä oli vain 8 000. Nyt niitä on 130 000 vuodessa. Se on kuitenkin vain pisara meressä verrattuna Suomen ja Venäjän väliseen rajaan. Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen kautta kulkee vuonna 2010 yhteensä kahdeksan miljoonaa ihmistä. Kaksi kolmasosaa rajanylittäjistä on venäläisiä. Verovapaiden rajakauppojen myynti muille kuin EU-kansalaisille on Helsingin Sanomien mukaan kasvanut tänä vuonna neljänneksen.
Potentiaalia lienee vielä jäljellä. Tilannetta voidaan verrata Suomen ja Ruotsin väliseen Tornio-Haaparanta-rajaan. Siellä rajanylityksiä on kaksitoista miljoonaa vuodessa.
