Södertälje ja eriytyneen kunnan haasteet

Södertäljen kunta hakee parhaillaan toimitusjohtajaa vasta perustettuun Telge Tillväxt -yritykseen. Se on kunnan ja yritysten yhteishanke, jossa ovat mukana kunnan lisäksi Coop, Scania, Mekonomen, Peab, Manpower, Folksam ja Telgekoncernen. Syksyllä toimintansa aloittavan yrityksen on tarkoitus palkata loppuvuoden aikana noin sata nuorta, joiden koulunkäynti tai opiskelu on jäänyt kesken ja joiden kielitaito on heikko. Kyse on oikeista työpaikoista, ja nuoret saavat alusta lähtien työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tavoitteena on puolittaa nuorisotyöttömyys kolmessa vuodessa. Työttömiä nuoria on nyt 1 100. Tämä yksi esimerkki Södertäljen kunnan käyttämästä niin sanotusta Telge-mallista, jolla luodaan monella tapaa tärkeitä työpaikkoja. Telge on kunnan oma konserni ja siihen kuuluu useita yhtiöitä. Se sai viime vuonna Veckans affärer -lehden myöntämän ”Social Capitalist award” -palkinnon.

– Osapuolet tekevät todella paljon yhteistyötä, mikä johtuu vilkkaasta maahanmuutosta. Yhteiskunnan toimenpiteet eivät riitä, ja meidän on ollut pakko oppia innovatiivisiksi ja luoviksi, mitä tuskin olisi muuten tapahtunut, sanoo Anders Lago, joka on sosiaalidemokraatti ja toiminut yli yksitoista vuotta kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Hän kuvailee kuntaansa myönteiseen sävyyn, vaikka mediassa kerrotaan usein suurista ongelmista, joita esiintyy etenkin Hovsjössä ja Ronnassa. Näillä alueilla yli 85 prosenttia asukkaista on ulkomaalaistaustaisia, ja niillä voi asua kokonaisen ihmisiän oppimatta lainkaan ruotsia.

Anders Lago joutui valokeilaan, kun Yhdysvaltain kongressi kutsui hänet vähän yli kaksi vuotta sitten kertomaan Irakin sotaa pakenevien kristittyjen irakilaisten joukkomaahanmuutosta. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on kutsunut hänet puhumaan tulevaisuuden muuttoliikkeistä.

Haastava maahanmuutto

Södertälje on teollisuuskaupunki, joten maahanmuutolla on pitkät perinteet. Kaupunkiin on asettunut eri kansallisuusryhmiä jo noin 40 vuoden ajan. Ensimmäisinä saapuivat suomalaiset. Heidän kohdallaan kyse oli työperäisestä maahanmuutosta, mutta sen jälkeen on tullut suuria pakolaisryhmiä. 2000-luvulla suurin pakolaisryhmä on ollut Irakin kristityt, ja kaupunkiin on tullut muutamassa vuodessa 6 000–7 000 irakilaista. Työpaikkojen ja asuntojen hankkiminen on kunnalle suuri haaste, ja tilanne on herättänyt kiinnostusta muuallakin. Kunnan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan perusviesti on, että irakilaisten joukkomaahanmuutto Södertäljeen on kestämätöntä ja että Yhdysvaltojen tulisi kantaa suurempi vastuu Irakin siviiliväestöstä. Puheenjohtaja suhtautuu kriittisesti myös Ruotsin pakolaispolitiikkaan, joka ei yritä saada useampia kuntia ottamaan vastaan pakolaisia.

– Irakilaiset ovat saapuneet kahtena aaltona, ja USA:n miehityksen jälkeen saapuneet 4 000–5 000 henkeä asuvat uskomattoman ahtaasti. Kunta on joutunut osoittamaan heille asunnoiksi jopa väestönsuojia ja varastotiloja. Monet ovat korkeasti koulutettuja ja puhuvat englantia, mutta heidän on vaikea saada työtä. Useimmilla on takanaan kauheita kokemuksia, ja heidät on karkotettu omilta alueiltaan, Anders Lago kertoo.

Työpaikatta ja asunnotta jääminen turhauttaa sekä heitä itseään että muita ryhmiä. Kansallisdemokraateilla on kaksi valtuustopaikkaa, mikä heijastaa Anders Lagon mukaan tyytymättömyyttä maahanmuuttoon. Myös maahanmuuttajaryhmien mielestä Södertälje on ottanut vastaan riittävästi pakolaisia, vaikka ryhmien välillä ei olekaan kovin suuria ristiriitoja.

Sekä luottamusta että luottamuksen puutetta

Millä tavalla näin suuri maahanmuutto vaikuttaa Södertäljessä ihmisten väliseen luottamukseen sekä asukkaiden ja kunnan väliseen luottamukseen?

– Södertäljen eri ryhmien ja eri alueiden sisällä vallitsee vankka luottamus. Sen sijaan ei voi sanoa yleisesti, että eri ryhmien välinen luottamus olisi yhtä suuri. Päinvastoin – segregaatiota esiintyy paljon. Etniset ruotsalaiset seurustelevat pääasiassa keskenään, assyrialaiset keskenään ja syyrialaiset keskenään.

Assyrialaiset ja syyrialaiset olivat ensimmäisiä isoja Södertäljeen tulleita pakolaisryhmiä. He ovat löytäneet paikkansa muita paremmin. Työttömyys on vähäistä ja monilla on menestyviä yrityksiä etenkin palvelualalla. Ne markkinat ovat nyt täynnä, ja sen vuoksi Södertäljen kunta turvautuu omiin menetelmiin saadakseen uudet tulokkaat mukaan työelämään.

Yhteistyötä oikeiden työpaikkojen puolesta

– Uusimme työskentelytapojamme jo monta vuotta sitten. Teemme enemmän kuin monet muut sen eteen, että saisimme ihmiset työelämään, ja kunta on ottanut kantaakseen suuremman vastuun, koska työnvälitys on mielestämme tähän mennessä epäonnistunut  tehtäviensä hoitamisessa, Anders Lago sanoo.

Telge Tilväxt ei ole ainoa esimerkki. Perusajatuksena on luoda kestävä yhteiskunta kaupallisesti kannattavissa hankkeissa tehtävällä kunnan ja yritysten välisellä yhteistyöllä. Yrityksillä on ennen kaikkea kaksi motiivia: mahdollisuus myönteisen kuvan luomiseen ja varautuminen tulevaan työvoimapulaan yrittämällä saada ihmiset työelämään jo nyt.

Kiinteistöyhtiö Telge Hovsjö perustettiin jo useita vuosia sitten. Tarkoituksena oli saada kuriin autojen polttelu ja muut pahasti segregoitunutta aluetta riivaavat ongelmat. Asukkaat olivat enemmistönä yhtiön hallituksessa, ja yhtiö ponnisteli tunnistaakseen levottomuuksien johtohahmot ja houkutellakseen heidät myönteisiin hankkeisiin. Alue on rauhoittunut, asukkaat osallistuvat enemmän ja yrityksessäkin työskentelee useita nuoria.

Oma palkka lähempänä

Kunta kantaa myös tavallista aktiivisemmin vastuuta pakolaisten vastaanotosta. Södertäljessä pakolaisten perehdyttäminen tarkoittaa 40-tuntista kielenopiskelu- ja työvalmennusviikkoa. Yhteistyössä Manpowerin kanssa on perustettu Manpower Telge Jobbstart AB -niminen yritys, jossa Manpower on osakkaana. Sen tavoitteena on luotsata 70 prosenttia nykyisistä 150 osallistujasta oikeisiin työpaikkoihin. Normaalisti miespuoliselta pakolaiselta menee seitsemän vuotta ja naispuoliselta 10–11 vuotta, ennen kuin hän pystyy elättämään itsensä. Tätä halutaan muuttaa Södertäljessä.

Ruotsalaisten rakennusperinteiden opettelua

Telge Peab -yritys aloitti toimintansa keväällä. Kyse on kunnan omien yhtiöiden ja 14 000 ihmistä työllistävän rakennusalan yrityksen Peabin välisestä yhteistyöstä. Kunta on sijoittanut omaa pääomaa ja käyttää avustuksia, joita työntekijät muuten saisivat. Muilta osin se on kaupallinen hanke, jonka tarkoituksena on asumisoikeusasuntojen rakentaminen. Tähän mennessä on palkattu 40 pakolaista, joilla on jonkin verran kokemusta rakentamisesta ja jotka saavat opetella ruotsalaista rakentamista kokeneiden ohjaajien opastuksella. Näin heidän ei tarvitse aloittaa oppisopimuksella, kuten Ruotsissa on tapana. Pakolaisilla on työsopimus ja he ovat työehtosopimuksen piirissä.

Rakennustyöläisten liiton paikallisosasto suhtaui asiaan epäillen, mutta Anders Lago kääntyi suoraan liiton puheenjohtajan  Hans Tillyn puoleen ja kaikki järjestyi sitä kautta.

– Yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa hankitaan pysyviä työpaikkoja tavalla, johon kunta ja työnvälitys eivät yksinään pysty. Heidän mielestään on mukava tehdä yhteistyötä meidän kanssamme, Anders Lago sanoo.

Luottamuksen rakennusaineksia

Anders Lago ottaa aina yhteyttä yhtiön hallituksen puheenjohtajaan, omistajiin tai yritysjohtajaan halutessaan kertoa kunnan ongelmista ja avuntarpeesta. Monet yritykset ottavat myös oma-aloitteisesti yhteyttä kuntaan.

Anders Lago kertoo, että pakolaisille on pakko löytää oikeita työpaikkoja ja asuntoja, mutta on tärkeää, että toimenpiteet koskevat myös ruotsalaissyntyisiä. Telge Peabin työntekijöistä puolet on etnisiä ruotsalaisia, puolet maahanmuuttajia. Kokemus osoittaa myös, että kansallisuusryhmillä on taipumus muodostaa vahvoja yhteisöjä, ja silloin onkin syytä miettiä, miten kunnassa saadaan säilytettyä yhteenkuuluvaisuus ja halu toimia yhdessä yhteisen päämäärän puolesta.

Tämä on kiinnostava kysymys, Anders Lago toteaa ja miettii hetken.

– Esimerkiksi syyrialaisilla ja assyrialaisilla ei ole yhdistysperinnettä, mutta täällä he ovat muodostaneet vahvoja yhdistyksiä. Uskon, että ratkaisuja voidaan löytää, mutta ne eivät ehkä ole aivan totutun kaltaisia.

Hän ei missään nimessä yhdy porvarihallituksen kaavailuihin luoda matalapalkkamarkkinat, joilla helpotettaisiin uusien tulokkaiden sijoittumista työelämään.

– En ole sellaisen ajattelutavan kannalla. Haasteesta voidaan selviytyä vahvan ay-liikkeen avulla ja estämällä palkkojen dumppaus. Ruotsin mahdollisuus ei ole matalapalkka-aloissa vaan siinä, että panostetaan koulutukseen, laatuun ja tekniseen kehitykseen. Monet tulijoista puhuvat useita kieliä ja ovat korkeasti koulutettuja, ja meidän tulisi hyödyntää heidän osaamistaan, hän sanoo.

Osallistaminen yhteiskuntaan on pitkä prosessi, suunnattoman pitkä matka. On luotava turvallisia asuinalueita, lapsille hyviä kouluja, joissa he oppivat ruotsia, ja kunnollisia työpaikkoja.

– Meidän on pidettävä huolta siitä, että asuinalueet eivät muutu ghetoiksi tai slummeiksi. Ja jos onnistumme saamaan kaikki mukaan työelämään, tämä on uskomattoman hieno kunta, Anders Lago sanoo.

Mutta riittävätkö uudet työpaikat ja asunnot rakentamaan toimivassa yhteiskunnassa tarvittavan luottamuksen?

– Ennen kaikkea työpaikat, mutta myös osallistuminen yhteiskuntaan on toimivan yhteiskunnan perusta. Vaikea sanoa, riittääkö se vai ei. Yhteiskunnilla tai kunnilla on monenlaisia ongelmia myös silloin, kun työttömyyluvut ovat alhaiset, Anders Lago sanoo.