Teema

Islantilaisten luottamuksen puute teki koomikko Jón Gnarrista pormestarin

Koomikko Jón Gnarrin valinta Reykjavíkin pormestariksi kevään kuntavaaleissa heijastaa pääkaupunkilaisten luottamuksen puutetta perinteiseen politiikkaan ja vallanpitäjiin. Gnarrin perustama Paras puolue voitti vaalit ja liittoutui sosiaalidemokraattien (Samfylkingin) kanssa.

30.08.2010 | Teksti: Tor Jonsson, kuva: Scanpix/Halldor Kolbeins

Vaalien alla Jón Gnarr lupasi hankkia perhepuistoon jääkarhun ja ilmaiset pyyhkeet uimahalleihin, jotta niistä tulisi kylpylöitä. Lisäksi hän lupasi rikkoa lupauksensa muiden puolueiden tapaan.

Reykjavik on siis saanut pormestarin, joka haluaa pääkaupungin ystävyyskaupungiksi Muumilaakson ja joka ei kaihda osallistua Gay Pride -paraatiin puettuna ja meikattuna drag queeniksi.

Silti arki on tavoittanut myös stand-up-koomikko ja ilveilijä Jón Gnarrin. Kahden viikon miettimisajan jälkeen Reykjavikin uusi pormestari ilmoittaa, ettei hänellä ole aikaa antaa haastattelua Työelämä Pohjoismaissa -lehdelle, ja islantilaiselle Morgunblaðið-lehdelle hän sanoo:

– Emme ole täällä puhumassa vaan toimimassa.Anders Jonsson

PR-yritys Góð samskiptin (Hyvä viestintä) kommentaattori ja tiedottaja Andrés Jónsson sanoo Jón Gnarrin valinnan ilmaisevan ihmisten halua hylätä vanha ja saada tilalle jotakin uutta.

– Sen jälkeen kun hän perusti puolueen, joka sai taakseen kansalaisten vankan tuen, muiden puolueiden on ollut vaikea toimittaa perille omaa viestiään. Ihmiset eivät uskoneet, että ne pystyisivät esittämään uskottavia ratkaisuja tai toteuttamaan muutoksia.

Yhä uusia konkursseja

Pankkikriisi on kohdellut karusti Islantia. Kaikki isot yksityiset pankit tekivät konkurssin ja joutuivat valtion haltuun. Tunnelmat ovat varsin tiiviit. Lainat ja lyhennykset kasvavat kasvamistaan, kiinteistöjen hinnat laskevat, ostovoima pienenee ja konkursseja tehdään yhä enemmän.

– Poliitikkojen vastainen mieliala on vahva, eivätkä poliitikot tästä syystä uskalla ryhtyä voimatoimiin. He pelkäävät joutuvansa mestauspölkylle. Vallan ja vaikutusvallan painopiste on siirtynyt lyhyessä ajassa muualle. Bloggaajat ja kommentaattorit ovat saaneet yhä paremman vaikutusmahdollisuuden, etenkin ne, jotka esittivät kritiikkiä ja kuuluivat siksi vähemmistöön ennen lokakuun 2008 pankkiromahdusta.

Tutkimuslaitos MMR:n Islannissa keväällä tekemä mielipidemittaus osoitti luottamuksen yleiskäräjiin heikentyneen huomattavasti. 18 prosenttia kysytyistä ilmoitti syksyllä 2009, että heidän luottamuksensa yleiskäräjiin oli vahva. Nyt heitä on vain 10,5 prosenttia.

Samalla epäluottamus yleiskäräjiin on kasvanut 52,4 prosentista 56,4 prosenttiin.

Vain 20 prosenttia sanoo luottamuksensa sosiaalidemokraattien ja vihreiden muodostamaan hallitukseen olevan vahva. Vastaajista 60 prosenttia sanoo luottamuksensa hallitukseen olevan vähäinen. Asia ei juuri parane tarkasteltaessa parlamentin vähemmistöä. Peräti 54 prosenttia vastanneista sanoo, etteivät he luota vähemmistöpuolueisiin.

Luottamus pankkeihin pohjalukemissa

Ei ole erityisen yllättävää, että alimpana luottamusasteikolla ovat pankit. Vastaajista 78 prosenttia ei luota pankkeihin.

Andrés Jónsson sanoo maan polkevan paikallaan.

– Epäluottamusta lisää politiikan lähes täydellinen toimintakyvyttömyys, ja samalla talouselämän vallanpitäjät ovat kasvottomia ja kallellaan populismiin.

Ehkä tämä selittyy sillä, että rauhanomaisina tunnetut islantilaiset saivat yhtäkkiä tarpeekseen ja lähtivät nuijia ja soihtuja heilutellen kaduille. Ihmiset ovat halveksuneet avoimesti poliitikkoja ja mielialat ovat välillä kuohahdelleet.

– Laitokset, yritykset ja vallanpitäjät pitävät yhä tärkeämpänä julkista kuvaansa. Ehkä se tosiaan pienentää epäloogisten ja virheellisten päätösten vaaraa, mutta se tuntuu johtavan myös täydelliseen päättämättömyyteen. Me taas tarvitsemme nykytilanteessa jotakin aivan muuta, Andrés Jónsson sanoo.

Epäterve tila

Andrés Jónssonin mukaan viha ja epäluottamus luovat kasvualustaa kumouksellisille voimille ja saattavat johtaa epäterveeseen tilaan.

– Meidän on luotettava toisiimme ja pidettävä yhtä. Solidaarisuus on hauras asia. Sen tulee perustua erityissyyttäjän uskottavaan tutkintaan pankkikriisin aiheuttaneista talousrikoksista, perustuslain muutoksiin, suurempaan avoimuuteen ja entistä suurempaan demokratiaan. Kansa ei enää pelkää kritiikin esittämistä. Laitokset ja yritykset, etenkin finanssialan yritykset, ovat alkaneet sanoa irti työntekijöitä ja palkata tilalle uusia, koska uudet luudat lakaisevat parhaiten.