Poliittinen sanelu aiheuttaa luottamuskriisejä Tanskassa

Tanskan hallitus tekee työvoimapoliittisia päätöksiä yhä useammin ilman työmarkkinaosapuolten myötävaikutusta. Useiden asiantuntijoiden mukaan suuntaus voi hapertaa palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen keskinäistä luottamusta ja vastuullisuutta, joiden varassa tanskalainen – ja pohjoismainen – joustoturvamalli lepää.

Suuntaus voi aikaa myöten johtaa siihen, että suurten ja tärkeiden yhteiskunnallisten tehtävien hoitaminen ei saa taakseen riittävän laajaa tukea, epäilee Tanskan ay-liikkeen ajatushautomon Arbejderbevægelsens Erhvervsrådin johtaja Lars Andersen.

– Palkansaaja- ja työnantajajärjestöt sivuutetaan yhä useammin poliittisessa päätöksenteossa. Viimeksi hallitus päätti puolittaa päivärahakauden ilman minkäänlaisia kolmikantaneuvotteluja. Tällainen menettely murentaa työmarkkinaosapuolten keskinäistä luottamusta ja yhteistyöhalua, vaikka juuri ne ovat joustavien ja toimivien työmarkkinoiden perusedellytys, hän sanoo.

Toinen raskauttava esimerkki on Lars Andersenin mukaan se, että Tanskan hallitus päätti viime vuonna siirtää kaiken vastuun työmarkkinapolitiikasta kunnallisille työnvälityskeskuksille. Uudistus toteutettiin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ankarasta vastustuksesta huolimatta. Niiden mielestä tätä tärkeää tehtävää ei voinut sälyttää kunnille.

– Poliittinen sanelu tärkeissä työmarkkina-asioissa vaarantaa koko työmarkkinajärjestelmän. Kun tasapaino horjuu ja osapuolten vaikutusmahdollisuudet pienenevät, pienenee myös halu joustavuuteen ja vastuullisuuteen, Lars Andersen sanoo.

Vähemmän vastuuta

Sopimusvaatimukset saattavat koventua ja muuttua vähemmän vastuullisiksi, ja työmarkkinoiden tulevaisuutta on vaikeampi turvata, hän arvelee.

 – Mitä pienemmiksi osapuolten vaikutusmahdollisuudet ja vastuu kutistuvat, sitä vaikeampi on lisätä niiden yhteiskuntavastuuta, ja sen vuoksi voi esimerkiksi olla vaikea toteuttaa kasvupolitiikkaa, jolla parannetaan työntekijöiden osaamista ja kasvatetaan työvoimaa nykyisen kriisin mentyä ohi. Sitä kuitenkin tarvitaan kipeästi, ay-liikkeen ajatushautomon johtaja sanoo.

Monet ilman työmarkkinaosapuolia tehdyt päätökset saavat myös Henning Jørgensenin otsan rypistymään. Hän toimii professorina Aalborgin yliopiston talouden, politiikan ja hallinnon laitoksessa.

Hänen mielestään hallituksen päätös lyhtentää päivärahakausi neljästä vuodesta kahteen vuoteen on vain viimeisin niistä monista poliittisista päätöksistä, joilla murennetaan joustoturvamallia. Malli sai ensimmäisen vakavan iskun, kun hallitus vuonna 2007 pakotti osapuolet ulos alueellisista työmarkkinaneuvostoista, professori sanoo.

– Sen jälkeen järjestelmään on kajottu eri tavoin, ja hallitus toimii kuin varas yössä sanellen päätökset osapuolia kuulematta. Näin se on tosiasiassa vahingoittanut itseään.

Parvi on viisaampi kuin mehiläinen

Luottamukselliset suhteet ovat Henning Jørgensenin mukaan tanskalaisten ja pohjoismaisten työmarkkinoiden vahvuus. Osapuolet hyväksyvät toistensa perustelut ja luottavat siihen, että vastapuolelle tarjottu myönnytys tunnustetaan ja siihen vastataan muilla myönnytyksillä. Osapuolet myös ymmärtävät, että kollektiivi pystyy keksimään parempia ratkaisuja kuin yksilö. Professori kutsuu ilmiötä "parviälyksi". Se on hänen mielestään nyt uhattuna:

– Vahvasti konservatiivinen luottamuksen käsite on ratkaisevan tärkeä pohjoismaisten työmarkkinoiden toimivuudelle. Osapuolet laskevat toistensa tavoitteiden varaan ja uskovat parven olevan yksittäistä mehiläistä viisaampi. Nykyään poliitikot kuitenkin säätävät yhä useammin lakeja sekä Tanskassa että Ruotsissa tunnustamatta parven älyä, mikä on erittäin huono asia – etenkin tällaisessa taloudellisessa kriisissä, jossa kaikkien on oltava ratkaisujen takana, hän sanoo.

Tuloksena ovat politisoituneet ja heikommin koordinoidut työmarkkinat, joilla osapuolet joutuvat yhä useammin seuraamaan asioita sivusta ja toteamaan "mitäs me sanoimme", kun asiat menevätkin pieleen, Henning Jørgensen ennustaa.

Henning Jørgensen kehuu Suomea osapuolten mukaan ottamisesta. Hän arvioi sen raivanneen tietä vastuulliselle ja tehokkaalle eläkeuudistukselle.