Teema: Nanomateriaalit ja työympäristö
Nanotekniikka on suuri haaste työympäristökysymysten parissa toimiville pohjoismaisille viranomaisille. Markkinoille tulevien nanomateriaaleja sisältävien tuotteiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 50:stä 1 500:aan. Joihinkin nanomateriaaleihin voi liittyä työympäristöriskejä tuotantovaiheessa tai ne voivat olla haitallisia kuluttajille tai ympäristölle. Raja-arvojen asettajat ovat kuitenkin vasta lähtöruudussa. Kansainvälisesti ei ole vielä päästy yksimielisyyteen siitä, miten nanomateriaalit tulisi määritellä tai mitä menetelmiä nanohiukkasten pitoisuuden mittaamisessa tulisi soveltaa. Nämä hiukkaset ovat usein sitä vaarallisempia mitä pienempiä ne ovat.
Nanotekniikka vaikuttaa työympäristöön – mutta järjestelmälliset mittaukset puuttuvat
Kun professori Håkan Wallin Tanskan työympäristön tutkimuskeskuksesta kertoo nanomateriaaleista, tuntuu kuin kyse olisi tieteiskirjallisuudesta. Kun hän sai ensimmäisen nanomateriaalilähetyksen, kellariin rakennettiin erityinen teltta, jossa tutkijat työskentelevät suoja-asuihin ja hengityssuojaimiin sonnustautuneina.
Tanskan ay-liike vaatii määrätietoista nanotutkimusta
Nanoteknologiaan liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta se voi olla myös vakava työympäristö- ja työterveysriski. Näin arvioi Tanskan palkansaajien keskusliitto LO, joka tästä syystä peräänkuuluttaa kansallista nanoteknologian riskejä kartoittavaa osaamiskeskusta.
Nanomateriaalien keveys rajaa ne lainsäädännön ulottumattomiin
Jotta nanomateriaalien riskeihin voitaisiin puuttua, niiden vaarat ja niille altistuminen on tunnettava. Toistaiseksi nanomateriaaleille ei kuitenkaan ole edes kansainvälistä määritelmää.
Nanotekniikka etenee – riittävätkö vapaaehtoiset standardit takaamaan vakaan ja luotettavan kehityksen?
Nanoteknologiaan yhdistetään lupaus tekniikan läpimurrosta monilla alueilla, mutta sen mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa. Koska nanoteknologian tieteellinen tuntemus on epävarmaa, ei myöskään ole olemassa kansallista eikä kansainvälistä säätelyä, joka soveltuisi sen erityispiirteisiin.
