Tanskan ay-liike vaatii määrätietoista nanotutkimusta
Nanoteknologiaan liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta se voi olla myös vakava työympäristö- ja työterveysriski. Näin arvioi Tanskan palkansaajien keskusliitto LO, joka tästä syystä peräänkuuluttaa kansallista nanoteknologian riskejä kartoittavaa osaamiskeskusta.
– Nanotekniikka etenee huimaa vauhtia, mutta meillä ei ole tietoa sen riskeistä. Emme halua joutua tilanteeseen, jossa yllättäen huomaamme altistaneemme ihmisiä terveydelle haitallisille aineille. Siksi järjestelmälliseen tutkimukseen on varattava rahaa, sanoo LO:n liittosihteeri Ejnar Holst.
Hän on myös kansallisen työympäristön tutkimuskeskuksen (NFA) jäsen. LO antaisi tälle laitokselle mitä mieluimmin tehtäväksi nanotuotteiden riskejä kartoittavan keskuksen rakentamisen.
– Nanoteknologiaan liittyvää turvallisuustutkimusta tehdään jo nytkin, mutta ilman pysyvää rahoitusta. Työn jatkuminen on turvattava, jotta voitaisiin jatkaa poikkialaista tutkimusta raja-arvojen jatkuvaksi arvioimiseksi ja yksityishenkilöiden ja työntekijöiden suojelemiseksi, Ejnar Holst toteaa.
Holst kertoo, että Tanskan ammattiliitot tunnustavat myös nanotekniikan suuret mahdollisuudet, etenkin, jos Tanska edelleenkin valvoo turvallisuusnäkökohtia tiukasti. Se voisi jopa avata vientimahdollisuuksia, hän ennakoi.
Mahdollista kilpailuetua
Nanoteknologia sekä kiinnostaa että huolestuttaa Tanskan työympäristöneuvostoa. Se on foorumi, jolla työmarkkinaosapuolet käyvät keskusteluja ja tekevät yhteistyötä työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä.
Työympäristöneuvosto on äskettäin jättänyt osapuolten yhteiset suositukset, joiden on tarkoitus muodostaa asiapohja kansankäräjien työympäristöpanostuksen poliittisille priorisoinneille. Panostus ulottuu vuoteen 2020. Suosituksissa työmarkkinaosapuolet kuvaavat nanoteknologiaa ”tutkimukselliseksi ongelmakentäksi, jota on arvioitava tarkemmin”.
– On harkittava, onko mahdollista ryhtyä kokonaisvaltaisiin toimenpiteisiin synergian luomiseksi nanoteknologiaan liittyvien riskien ja työllistävien vaikutusten välille, työympäristöneuvosto kirjoittaa vastauksessaan työministeri Inger Støjbergille.
Myös Tanskan työympäristöviraston (Arbejdstilsynet) näkemyksen mukaan nanoteknologia olisi sisällytettävä mainittuun työympäristön kymmenvuotissuunnitelmaan. Se ehdottaa, että poliitikot jo ennakolta päättäisivät kymmenvuotissuunnitelman uudelleenarvioinnin päivämääristä. Se saattaa tulla kyseeseen nanoaineiston osalta ”sitä mukaa, kun riskien tuntemus ja tieto leviämisestä karttuu”, kirjoittaa työympäristövirasto tulevan työympäristösuunnitelman esitöissään.
Eläinkokeissa todettu kuolemia
Tiedeministeri Charlotte Sahl-Madsen on ilmoittanut yhtyvänsä LO:n näkemykseen, jonka mukaan nanoturvallisuuden tutkiminen on tärkeää. Toistaiseksi hän on kuitenkin torjunut ajatuksen kansallisesta osaamiskeskuksesta.
Useat tutkijat ovat tuoneet julki pelkonsa siitä, että syntyisi asbestin aiheuttaman kohun kaltainen nanoskandaali.
Asbestia käytettiin aiemmin yleisesti muun muassa eristys-, paloturva-, jarrupäällyste- ja kattomateriaalina. EU kuitenkin kielsi sen käytön, kun kävi ilmi, että asbestipöly ja -kuidut voivat aiheuttaa kroonisia keuhkosairauksia. LO-sihteeri Ejnar Holst ymmärtää hyvin vertauksen:
– Asbestiin vertaaminen on todella lähellä. Molemmissa tapauksissa on kyse hyvin pienistä partikkeleista, jotka voivat joutua keuhkokudokseen ja alkaa tuhota sitä, ja molemmissa tapauksissa seuraukset kehittyvät hitaasti ja näkyvät vasta myöhemmin.
Muutama viikko siiten Tanskan ympäristövirasto määräsi välittömän myyntikiellon lattioiden käsittelyyn tarkoitetulle nanotekniikalla valmistetulle suihkeelle. Tuoreissa tutkimuksissa oli osoitettu, että lattiasuihke saattaa vahingoittaa keuhkoja vakavasti. Työympäristön kansallinen tutkimuskeskus altisti laboratoriohiiriä tuotteelle. Monet hiiristä saivat pahoja keuhkovammoja ja kuolivat.
