Ruotsi panostaa työympäristöön kilpailukyvyn vahvistamiseksi

Hallituksen esittelemä työympäristöpolitiikan toimintasuunnitelma oli ensimmäinen laatuaan Ruotsissa. Se ulottuu vuoteen 2015 ja linjaa hallituksen tavoitteet työympäristöalan kehittämisestä viiden seuraavan vuoden aikana. Monia ehdotuksia on määrä konkretisoida työn edetessä.

– Vanha totuus on, että huonolla työympäristöllä on suuria taloudellisia seurauksia yksilölle, liiketoiminnalle ja kustannuksista vastaavalle yhteiskunnalle. Tähän meillä ei kuitenkaan ole varaa, ja työympäristö on tärkeä osatekijä myös ulkopuolisuuden vähentämisessä, sanoi maahanmuuttoministeri Tobias Billström, joka esitteli toimintasuunnitelman vt. työmarkkinaministerinä.

Tilaa erilaisuudelle

Billström painotti, että Ruotsin työmarkkinoihin kohdistuu suuria väestönkehitykseen liittyviä haasteita, joiden vuoksi kaikkien työpanosta tarvitaan. Tämän vuoksi on luotava hyvä työympäristö, jossa on tilaa edellytyksiltään erilaisille ihmisille – kuten ikääntyville tai vajaakuntoisille. Hyvän työympäristön tulee paitsi ehkäistä syrjäytymistä myös auttaa työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä palaamaan töihin. Suunnitelmissa on, että Ruotsin Työympäristövirasto voisi yhdessä työnvälitystoimistojen kanssa tukea yksittäisiä työpaikkoja. Työympäristöosaamisen ja -tiedon tarve on sekin priorisoitu kysymys. Työympäristöopetusta halutaan sisällyttää jo ammatilliseen koulutukseen, mutta samalla toivotaan, että työympäristöstä tulisi osa myös yliopistojen yhteiskuntaopin oppiainetta. Ruotsin hallitus lakkautti viime hallituskaudella Työelämän tutkimuslaitoksen (Arbetslivsinstitutet, ALI), mutta nyt se kaipaa jälleen alan tiedonvälitystä koordinoivaa toimijaa. Toimintasuunnitelmassa ei kuitenkaan konkretisoida, millainen tämän toimijan tulisi olla tai miten se sijoittuisi organisatorisesti.

Hallitus haluaa niin ikään löytää ja palkita hyviä työympäristöjä kehittämällä IT-järjestelmän, josta työnantajat voisivat itse helposti nähdä oman työympäristötyönsä vahvuudet ja heikkoudet. Lopputuloksena olisi eräänlainen työympäristömerkintä, jonka tiedot voitaisiin julkaista myös Työympäristöviraston sivustossa.

Samalla selvitetään mahdollisten työympäristö- ja työaika-alan sanktioiden käyttöönottoa, ja niitä koskeva ehdotus esitellään maaliskuussa 2011.

Toimintasuunnitelmassa painotetaan, että työympäristötyöhön halutaan myönteistä henkeä. Hyvästä työympäristöstä voisi tulla kilpailuvaltti hyvän työvoiman houkuttelemisessa, ja sillä voidaan myös luoda myönteistä ja kehittävää työilmapiiriä, joka taas tukee liiketoimintaa ja luo kilpailuetuja.

– Keskustelu on syytä kääntää päälaelleen. Työympäristö yhdistetään usein vain riskeihin, mutta me haluamme laajentaa näkökulmaa tarkastelemalla hyvää työympäristöä mahdollisuutena. Sen tulisi edistää terveyttä, tukea liiketoimintaa, lisätä tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä, Tobias Billström sanoi.

Työympäristö osana hyvinvointia

Viranomaistason päävastuu toimintasuunnitelman ajatusten toteutumisesta on Työympäristövirastolla, mutta se ei ole vielä ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin tai muutoksiin. Viraston pääjohtaja Mikael Sjöberg haluaa, että ehdotus käsitellään ensin valtiopäivillä, jotta myös valtiopäivien näkemykset tulisivat huomioiduiksi. Valtiopäiväkäsittelyn päivämäärää ei ole vielä vahvistettu.

– Juuri nyt on tärkeintä, että toimintasuunnitelma selkeyttää työympäristöalan työtä ja että se nostaa työympäristöasiat korkeimmalle poliittiselle tasolle. Suunnitelma avaa ja mahdollistaa keskustelun siitä, että hyvä työympäristö vähentää poissaoloja sekä kannustaa työskentelemään entistä enemmän ja nykyistä vanhemmaksi, mikä taas tekee maista rikkaita. Työympäristöstä tulee näin osa monissa Euroopan maissa käytävää keskustelua, jossa pohditaan hyvinvoinnin säilyttämisen mahdollisuuksia, Sjöberg sanoo.

Työympäristöviraston määrärahoja leikattiin viime hallituskauden alussa, mikä johti muun muassa työsuojelutarkastajien vähentämiseen. Sittemmin virasto on saanut lisämäärärahoja, ja viimeisimmässä talousarvioehdotuksessa näistä lisämiljoonista tehtiin pysyviä. Virasto voi parantaa työympäristöä ensisijaisesti kolmella tapaa: säännöillä, tarkastuksilla sekä tiedotuksella ja viestinnällä. Toimintasuunnitelmassa tähdennetään tiedotuksen ja viestinnän merkitystä, ja niihin panostetaankin yhä enemmän, Sjöberg kertoo. Hänestä on myös hyvä asia, että hallitus vahvistaa tarvitsevansa jonkinlaisen tiedonvälitystä koordinoivan toimijan.

– Suhtaudun tähän myönteisesti. Asiaa on syytä pohtia, sillä työympäristöalan toimijoilla on ollut tiedonsaantivaikeuksia Työelämän tutkimuslaitoksen lakkauttamisen jälkeen, Sjöberg sanoo.

Työnvälitystoimistot ja Työympäristövirasto esittelevät ennen pitkää ehdotuksen siitä, miten ne aikovat yhdessä tukea yrityksiä ulkopuolisuuden vähentämisessä. Meneillään olevan työympäristöauditoinnin pilottihankkeen tulokset on määrä esitellä vuonna 2012. Kaikkien yritysten auditointi on kuitenkin Sjöbergin mukaan epätodennäköistä, sillä se olisi liian kallista. Sen sijaan auditoinnin pohjalta voidaan kehittää uusia menetelmiä ja uutta tekniikkaa, joilla taas voidaan tavoittaa entistä useampia työpaikkoja ja lisätä työn näkyvyyttä. Hallitus ilmoittaa toimintasuunnitelmassa myös haluavansa ottaa käyttöön yritysten työympäristömerkinnät.

– Emme sinänsä karsasta merkintöjä, mutta työstä tulisi vaikeaa. Tanskan kokemukset osoittavat, että heidänkään järjestelmänsä ei ole ollut kivuton. Olemme huomanneet myös, että poliittiset tahot suhtautuvat merkintöihin aiempaa varovaisemmin, Mikael Sjöberg sanoo.

Konkreettisia ehdotuksia kaivataan

Ennen kuin kansallisen toimintasuunnitelman työstäminen alkoi, työmarkkinaosapuolet pyydettiin mukaan neuvotteluryhmään, joka kokoontui useita kertoja. Toimintasuunnitelmassa korostetaankin työmarkkinaosapuolten tärkeää roolia suunnitelmaan liittyvässä työssä.

– Hallitus on määritellyt työympäristöongelmat pääosin niin kuin mekin. Se haluaa esimerkiksi torjua ulkopuolisuutta siten, että työelämästä tehdään entistä osallistavampi ja että työpaikkoja mukautetaan työssä jatkamisen mahdollistamiseksi. Tämä on hyvä asia, mutta peräämme entistä konkreettisempia toimia ja myös resursseja, jotka työympäristötyöstä on viime vuosina leikattu esimerkiksi vähentämällä työsuojelutarkastajia ja lakkauttamalla Työelämän tutkimuslaitos (ALI), sanoo neuvotteluryhmässä mukana ollut Ruotsin toimihenkilöiden keskusjärjestön TCO:n selvityshenkilö Ulrika Hagström.

Hyvä työympäristö itseisarvona

Ulrika Hagström suhtautuu sinänsä myönteisesti ajatuksiin, joiden mukaan hyvä työympäristö voi parantaa kilpailukykyä, mutta toisaalta ne kuulostavat hänestä väkinäisiltä. Pitäisihän hyvään työympäristöön pyrkiä riippumatta siitä, miten se vaikuttaa kilpailukykyyn. Hagström ei torju myöskään työpaikkojen työympäristösertifiointia, mutta tämä on hänen mielestään resurssikysymys. Jos resursseista on pulaa, on järkevämpää auditoida vain vaaravyöhykkeessä olevat työpaikat eikä suinkaan kaikkia.

Monet työmarkkinaosapuolet ovat kritisoineet sitä, että toimintasuunnitelmasta puuttuvat konkreettiset ehdotukset ja että osapuolet eivät ole voineet esittää näkemyksiään lopputuotteesta.

– Saimme sanoa sanottavamme, mutta ohjelman sisältöä ei annettu pohdittavaksemme. Tämä on minun ja monen muun mielestä harmittavaa, Ulrika Hagström sanoo.

Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton Svenskt Näringslivin juristi Eva Kovar ei sen sijaan yhdy neuvotteluryhmän työhön kohdistettuun kritiikkiin. Yhteistyön lähtökohtana oli nimenomaan toimintasuunnitelmasta neuvotteleminen – ei siis lausuntojen antaminen uusista lakiehdotuksista. Hän on myös tyytyväinen uuteen toimintasuunnitelmaan.

– Se on sisällöllisesti iskevä ja jännittävä, ja toivon, että työmarkkinaosapuolten kanssa käydään jatkossakin rakentavaa keskustelua, jossa sanomaamme kuunnellaan ja siitä otetaan opiksi, Kovar sanoo.

Lisää tietoa koulutuksella

Eva Kovar kannattaa erityisesti toimintasuunnitelman ehdotusta, jonka mukaan työympäristöosaamista tulisi lisätä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen. Hän toivoo tämän työn pääsevän vauhtiin mahdollisimman pian. Kovar on kuitenkin pettynyt siihen, että toimintasuunnitelmassa ei ole enempää konkreettisia ehdotuksia asiasta.

Tarkoituksena on, että koulutus räätälöidään kohderyhmän mukaan: työelämään suuntaavien nuorten on hyvä tuntea säännöt, joihin tukeutua, ja työympäristöjen tekniikkaa ja tiloja suunnittelevien ihmisten koulutukseen taas olisi tärkeää saada mukaan työympäristöajattelua. Myös tulevaisuuden johtajilla pitäisi olla työympäristöalan perustiedot. Yritysten työympäristömerkintöjä Svenskt Näringsliv vastustaa sen sijaan jyrkästi. Niiden sijasta järjestö haluaisi lisätä työtapaturmavakuutukseen kannustimia, jotta työympäristöasiansa hyvin hoitavien yritysten vakuutusmaksuja voitaisiin pienentää ja päinvastoin.

– Tämä olisi parempi järjestelmä kuin työympäristömerkintä tai tanskalaisten käyttämät hymiöt. Kaikkien yritysten auditoiminen on ensinnäkin kallista, ja toiseksi on kysyttävä, millaisiin ongelmiin auditointi antaa vastauksia ja miten se edistäisi työympäristön parantamista. Vastustamme merkintää ehdottomasti, Eva Kovar sanoo.