Pohjoismaat sosiaalista polkumyyntiä vastaan

Epäinhimilliset asuinolot, ei edes vähimmäispalkkaa, luvattoman pitkät työpäivät ja työturvallisuusmääräysten rikkomisesta johtuvat työtapaturmat. Tämä on arkipäivää monille Pohjoismaiden itäeurooppalaisille työntekijöille, jotka eivät tunne sosiaalisia oikeuksiaan. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston uudessa raportissa.

Raportissa on selvitetty, miten hyvin eri Pohjoismaissa tunnetaan ulkomaisia työntekijöitä sekä heidän työympäristöään ja työolojaan. Raportissa päätellään, että sosiaalinen polkumyynti on yleistä Pohjoismaissa, vaikka sitä pidetään poliittisesti sopimattomana ja vakavana esteenä ulkomaisen työvoiman hankkimiselle lähivuosina, jolloin Pohjoismaat tulevat tarvitsemaan kipeästi uusia työntekijöitä väestön ikääntyessä.

– Selvitys osoittaa, että ulkomaisten työntekijöiden kotouttamisessa on suuria puutteita, Tanskan työllisyysministeriön osastopäällikkö Bo Smith totesi Pohjoismaiden ministerineuvoston keskiviikkona Kööpenhaminassa järjestämässä konferenssissa, jossa uudesta raportista keskusteltiin. Konferenssin aiheena oli työmuuttajien työympäristö ja työehdot Pohjoismaissa.

Osastopäällikkö Smith vetosi Pohjoismaihin toivoen raportin synkkien päätelmien olevan lähtölaukaus yhteiselle panostukselle, jolla parannetaan Pohjoismaiden houkuttavuutta ulkomaisen työvoiman silmissä. Se on tarpeen, mikäli Pohjoismaiden taloudet haluavat varmistaa asemansa innovaation kärjessä,  Bo Smith tähdensi.

Puolalaiset suurin ryhmä

Raportti on ensimmäinen etappi hankkeessa, joka käsittelee ulkomaista työvoimaa Pohjoismaissa. Kyse on Pohjoismaiden ministerineuvoston globalisaatiohankkeesta, jonka päätavoitteena on hankkia Pohjoismaihin lisää ulkomaista työvoimaa.

Kaikissa Pohjoismaissa on kiinnitetty poliittisella tasolla huomiota erityisesti pätevän ulkomaisen työvoiman saantiin. Käytännössä useimmat Pohjoismaihin tulevat ulkomaiset työntekijät ovat kuitenkin matalapalkkaisia ja heikosti koulutettuja itäeurooppalaisia. Näin todetaan eri Pohjoismaiden työelämäntutkijoiden Pohjoismaiden ministerineuvostolle laatimassa raportissa.

Raportissa on selvitetty, miten hyvin Pohjoismaat ovat nykyisin selvillä ulkomaisista työntekijöistä ja heidän työoloistaan. Työntekijöiden kokonaismäärää ei tiedetä, sillä saatavilla ei ole vertailukelpoisia maakohtaisia lukuja. Se kuitenkin tiedetään, että Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Islannissa suurimman ryhmän muodostavat puolalaiset miehet. Islannissa yli kuusi kymmenestä ulkomaisesta työntekijästä tulee Puolasta. Suomessa useimmat työmuuttajat ovat venäläisiä tai virolaisia.

Itäeurooppalaiset työskentelevät Pohjoismaissa ennen kaikkea matalapalkka-aloilla kuten maataloudessa, puutarhatiloilla ja metsätaloudessa. Jotkut toimivat rakennuksilla ja käsityöläisaloilla, ja monet siivoavat, ajavat taksia tai työskentelevät ravintoloissa tarjoilijana tai tiskaajana.

Oikeuksia ei tunneta

Raportin mukaan epäasianmukaiset työolot uhkaavat erityisesti tilapäisiä ja lähetettyjä itäeurooppalaisia työntekijöitä. Ei myöskään ole mitään perää siinä, että itäeurooppalaiset tulisivat Pohjoismaihin sosiaalietuuksien toivossa.  Monet heistä ovat nimittäin täysin tietämättömiä työntekijöiden oikeuksista, eivätkä he tunne myöskään sosiaalietuuksia.

– Erityisesti lähetyillä ja tilapäisillä työntekijöillä on heikko kielitaito, eivätkä he tunne oikeuksiaan. He ovat valmiit hyväksymään heikot ja vaaralliset työolot, koska heillä ei ole erityisen suuria odotuksia, sanoo esihankkeen vetäjä Mari-Ann Flyvholm, joka toimii Tanskan työympäristön tutkimuskeskuksen vanhempana tutkijana.

Samaa mieltä olivat Pohjoismaiden työympäristövirastojen edustajat, jotka osallistuivat konferenssiin. Vaikka valvontaa onkin viime vuosina tiukennettu useimmissa Pohjoismaissa, työympäristövirastot havaitsevat usein laittomuuksia tarkastaessaan työpaikkoja, joilla käytetään itäeurooppalaista työvoimaa. Itäeurooppalaisten asumisolot ovat usein ala-arvoiset ja he joutuvat muita useammin vakaviin ja jopa kuolemaan johtaviin työtapaturmiin.

Valvonta on hankalaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että esimerkiksi puolalaiset rakennustyöläiset ovat usein puolalaisen työnantajan palveluksessa ja ainoastaan tilapäisesti lähetettyinä johonkin Pohjoismaahan. Pohjoismaisten viranomaisten on hyvin vaikea saada yhteyttä näihin ulkomaisiin työntekijöihin ja työnantajiin ja kommunikoida heidän kanssaan. Monet heistä puhuvat vain omaa kieltään.

Tarvitaan tietoa

Nyt kun alan tämänhetkinen tietämys on selvitetty, Pohjoismaiden ministerineuvosto on pyytänyt pohjoismaisilta tutkimuslaitoksilta ehdotuksia hankkeen kakkosvaiheeksi, jossa tarkastellaan lähemmin eri aloilla tapahtuvan sosiaalisen polkumyynnin laajuutta ja luonnetta ja pohditaan, miten Pohjoismaissa työskenteleville itäeurooppalaisille voidaan tiedottaa Pohjoismaiden palkka- ja työehdoista.

Jotkut pohjoismaiset työnantajat hankkivat työntekijöitä Itä-Euroopasta yksityisten rekrytointifirmojen kautta. Tutkijoiden yksi tehtävä olisikin selvittää, millaisia lupauksia rekrytointifirmat antavat itäeurooppalaisille työmuuttajille.

EU:n komissio suhtautui konferenssissa myönteisesti sekä selvitykseen että tulevaan tutkimushankkeeseen.

– Hankkeen tähänastisten tulosten perusteella kuvio on samanlainen Pohjoismaissa kuin muuallakin Euroopassa, eli että muuttajat ovat muita huonommassa asemassa. On tärkeää huolehtia siitä, ettei tätä ryhmää syrjitä, EU:n työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston EU-suunnittelija Joanna Serdynska totesi.

Hänen työkenttänään on syrjinnän torjuminen, ja hän korosti tiedonhankinnan ja kokemustenvaihdon merkitystä työn onnistumiselle.

Työmuuttajia tulee lisää

Myös tanskalaisen työnantajajärjestö Dansk Industrin (DI) mielestä on tärkeää saada tietoa itäeurooppalaisten työntekijöiden ongelmista. Heitä nimittäin tulee Pohjoismaihin tulevaisuudessa lisää, DI:n erityisasiantuntija Martin Steen Kabongo ennakoi.

– Tulemme näkemään Pohjoismaisilla työmarkkinoilla tulevaisuudessa huomattavasti enemmän ulkomaisia työntekijöitä, mikä on hyvä asia, sillä tarvitsemme työvoimaa. Yleisesti ottaen asiat ovat hyvin, mutta rakennusalalla, maa- ja metsätaloudessa sekä puutarhatiloilla on ongelmia erityisesti lähetettyjen ulkomaalaisten työntekijöiden palkka- ja työoloissa. Siihen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja siitä on saatava tarkempaa tietoa, Martin Steen Cabongo totesi konferenssissa.

Ulkomainen työvoima Pohjoismaissa on yksi kaikkiaan seitsemästä meneillään olevasta globalisaatiohankkeesta, jotka Pohjoismaiden ministerineuvosto on käynnistänyt ja rahoittanut. Hankkeissa analysoidaan terveydenhuolto- ja hyvinvointijärjestelmän keskeisiä alueita ja esitetään toimenpiteitä Pohjoismaiden aseman vahvistamiseksi kasvavassa globaalissa kilpailussa työvoimasta. Keinoina ovat yleisen terveydentilan parantaminen sekä työvoiman kouluttaminen ja laajentaminen. Hankkeet käynnistyvät tänä vuonna ja päättyvät vuonna 2012.