Ministerikokouksen puheenjohtajana toimi Tanskan työministeri Inger Støjberg. Hänen vieressään istuu Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Halldór Ásgrímsson.
Pohjoismainen työministerikokous: Nuorisopolitiikan käännekohta
Kuinka tavoitetaan ne nuoret, jotka eivät ole koulutuksessa eivätkä työssä? Kuinka nuoret saadaan motivoitua käymään koulu loppuun? Miten siirtyminen koulusta työelämään saadaan onnistumaan? Muun muassa nämä kysymykset nousivat esille työministerien keskustellessa nuorisotyöttömyydestä Kööpenhaminassa 25. marraskuuta pidetyssä ministerikokouksessa.
Pohjoismaiden nuorisotyöttömyys on yleisesti kolmin- tai nelinkertainen muun väestön työttömyyteen verrattuna. Se edellyttää uusia toimenpiteitä. Huomiota kiinnitetään ennen kaikkea niihin, joilla on vähän tai ei lainkaan työelämäkokemusta. Ruotsin työmarkkinaministeri Hillevi Engström totesi:
– Pikaratkaisua ei ole olemassa. Nuorisotyöttömyys vaatii pitkäjänteistä panostusta esikouluun, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen, joka valmistaa työelämään tai jatko-opintoihin.
Nuorisotyöttömyys nousi selkeästi pohjoismaiselle asialistalle Islannissa vuonna 2009 pidetyssä työministerikokouksessa. Työministerit tilasivat tuolloin selvityksen ja analyysin toimista, joilla maat pyrkivät torjumaan nuorisotyöttömyyttä. Raportti esiteltiin Kööpenhaminan työministerikokouksessa.
Nuorisotyöttömyyspolitiikan käännekohtaa kuvastaa se, että nyt korostetaan varhaisen ja yksilöllisen puuttumisen merkitystä ja yhteistyön vahvistamista yli ammattikunta- ja hallinnonalarajojen. Tarkoituksena on tavoittaa ulkopuolella olevat ja tarjota heille mukautettuja toimenpiteitä. Koulutuspanostukset sekä koulun ja työelämän parempi yhteensovittaminen nähdään nyt entistä tärkeämpänä.
Norjassa uusi strategia
– Norjan hallitus on laatinut uuden strategian, joka lisää koulusektorin vastuuta ja korostaa koulun merkitystä nuorisotyöttömyyden torjumisessa, osastopäällikkö Rune Solberg totesi työministeri Hanne Bjurstrømin puolesta.
– 30 prosenttia toisen asteen vuosikurssista keskeyttää koulun, eivätkä nämä nuoret ole sen enempää koulutuksessa kuin työelämässäkään. Monet ovat olleet työssä mutta joutuneet lähtemään työmarkkinatilanteen heikentyessä. Hallitus panostaa vuonna 2011 entistä voimakkaammin syrjäytyneisiin nuoriin. Koulun seurantajärjestelmän on tavoitettava jokainen nuori, joka ei ole työssä tai toisen asteen koulutuksessa. Heille tarjotaan uusia mahdollisuuksia yhteistyössä NAVin eli ja työ- ja hyvinvointihallinnon kanssa.
Norjan strategia tarkoittaa sitä, että sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolelle jääneille nuorille suunnattuja toimenpiteitä vahvistetaan ja nuoret motivoidaan takaisin toisen asteen koulutukseen tai työhön yhdistämällä tarvittaessa työharjoittelu ja palkkatuki. Ellei toisen asteen koulutuksen suorittaminen ole realistista, nuori hankkii vähintään perustaidot laskemisessa, kirjoittamisessa ja lukemisessa. Samalla peruskouluopetusta vahvistetaan yleisesti. Kaikilla toisen asteen koulutukseen siirtyvillä on oltava tietyt perusvalmiudet.
– Osapuolten haasteena ovat ne monet nuoret, joiden on päästävä tiiviimmin kiinni työelämään. Työn ja koulun yhdistelmä toimii hyvin, mutta tarjontaa on liian vähän. Kouluun panostetaan aikaisempaa enemmän ja samalla parannetaan työelämän, koulun ja NAVin välistä yhteistyötä, Rune Solberg sanoi.
Tanska panostaa yrityskeskuksiin
Tanska toteutti viime vuonna nuorisopanostuksen, joka tähtää siihen, että kaikille koulupudokkaille tarjotaan koulutusta. Koulutettuja mutta työtä vailla olevia nuoria puolestaan autetaan pääsemään työelämään.
– Tanska vaatii, että nuoret ovat aktivoinnissa. Ensimmäinen vaihtoehto on koulutus, mikäli nuorella ei ole sitä. Peruskoulun käyneet nuoret, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa tai työssä, saavat heti jotakin tekemistä kääntyessään työvoimatoimiston puoleen. Heitä esimerkiksi autetaan työ- tai harjoittelupaikan hakemisessa, työministeri Inger Støjberg sanoi.
Koulutuksen loppuun suorittaminen ja pysyvä jalansija työelämässä edellyttävät luku- ja kirjoitustaitoa. Tanskassa yksi kuudesta peruskoulun päättäneestä ei osaa lukea kunnolla. Hallitus on sen vuoksi määrännyt pakolliset luku- ja kirjoitustestit alle 30-vuotiaille nuorille. Heille tarjotaan myös luku- ja kirjoituskursseja.
Inger Støjbergin menestyksekkääksi kuvailemat yrityskeskuspanostukset herättävät huomiota. Yrityskeskukset on tarkoitettu erityisen vaikeasti työllistettäville. Työnhakija voi saada työpaikan ja mentorin tavallisesta yrityksestä, vaikkapa valintamyymälästä.
– On tärkeää, että nuori tekee yrityksessä aivan tavallista työtä. Yrityksen yhteyshenkilö saa työvoimatoimistolta opastusta mentorointiin ja työntekijän ohjaukseen. Yrityskeskusjärjestelmä auttaa nuorta, mutta myös yrityksen yhteiskuntavastuu on työntekijöille tärkeä. Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia tanskalaista yrityksistä ottaa erittäin mielellään vastaan ja auttaa nuoria, Inger Støjberg sanoo. Hänen mukaansa haasteena on nähdä sekä alle että yli 18-vuotiaille tarkoitetut toimet kokonaisuutena.
Islannin vapaaehtoisjärjestöt aktiivisia
– Tänä vuonna on nähty ensimmäisen kerran, että joku on ollut Islannissa työttömänä kolme vuotta. Ilmiö on uusi ja johtuu kriisistä, sosiaali- ja sosiaalivakuutusministeri Guðbjartur Hannesson sanoi.
Työttömyyden vuoksi on ryhdytty panostamaan nuorten aktivointiin. Lähtökohtana on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle tarjotaan opiskelu- tai työpaikkaa tai työkokeilua viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Islannin työmarkkinavirasto tekee yhteistyötä sekä yksityisten että julkisten yritysten, ammattiliittojen, vapaaehtoisjärjestöjen ja yhdistysten kanssa. Nuorten on siis oltava aktiivisia.
– Nuoret saavat tietoa eri mahdollisuuksista, ja he voivat valita mieleisensä vaihtoehdon. Passiiviseksi he eivät kuitenkaan voi jättäytyä, koska silloin he menettävät oikeuden päivärahaan, sosiaali- ja sosiaalivakuutusministeri Guðbjartur Hannesson sanoi.
Ruotsin työmarkkinaministeri Hillevi Engström on enemmän motivoinnin kuin tanskalaismallisen pakon kannalla. Hän selitti, miten se toimii.
Ruotsissa kouluttamattoman työttömän nuoren tulee saada opiskelumahdollisuus ja opintotukea varsinaisen koulutusjärjestelmän sisällä. Vuonna 2011 hallitus alentaa entisestään työnantajamaksua, mikäli työnantaja palkkaa pitkäaikaistyöttömän tai heikosti työllistyvän, mutta nuorten ja toimintarajoitteisten työvalmennusta vähennetään jonkin verran.
Nuoret keskiössä myös vastedes
Pohjoismaiden nuorisotyöttömyyden vastaisia toimia käsittelevä raportti (Nordiska länders insatser mot ungdomsarbetslöshet – kartläggning och analys; linkki jäljempänä) korostaa, että Pohjoismaat hyötyvät nuorisotyöttömyyden torjumista koskevasta kokemustenvaihdosta. Kokouksen puheenjohtaja, Tanskan työministeri Inger Støjberg tiivisti keskustelun pohjalta, että työtä tulee seurata yhdessä ja varmistaa, ettei nuorisotyöttömyys pääse unohtumaan:
– Panostuksen on oltava selkeä ja näkyvä ja se on toteutettava yhteistyössä opetusministerien kanssa. Ja sitä paitsi:
- Maiden välisen tiedonvaihdon pohjana olevissa maaraporteissa tulee olla erityinen kohta, jossa ministerit tiedottavat toisilleen nuorille suunnatuista toimenpiteistä.
- Maat välittävät toisilleen panostuksen kansallisten arviointien tulokset.
- Ministerikokousten välillä työstä vastaa virkamieskomitea, joka pohtii, miten nuoret voidaan yleisesti ja systemaattisesti saada mukaan hankkeisiin ja selvitystyöhön.
Suomi toimii vuonna 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Nuorisotyöttömyys on edelleen keskiössä, Aila Tommola-Kruse Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä vakuutti. Suomen on tarkoitus järjestää asiantuntijaseminaari nuorisopanostuksen vaikutuksista.
Lue raportti:
Nordiska länders insatser mot ungdomsarbetslöshet – kartläggning och analys
