EU-komissio arvostelee Ruotsin lainsäädäntöä

Komissio arvostelee myös toista lainkohtaa, joka sallii työympäristövirastolta toimenpidevaatimuksen saaneen työnantajan päästä pälkähästä tekemällä yrityksessä sellaisia muutoksia, että työnantaja muodollisesti muuttuu. Asiat on otettu käsittelyyn Ruotsin ammattiliittojen tehtyä niistä kantelun komissiolle.

Ruotsin työsuhdeturvalakiin sisältyviä määräyksiä määräaikaisista työsuhteista muutettiin vuonna 2007. Siitä lähtien työnantaja on voinut palkata kahden vuoden ajaksi niin monta työntekijää kuin haluaa niin sanottuun yleiseen määräaikaistyösuhteeseen tarvitsematta mitenkään perustella työsuhteen määräaikaisuutta. Määräajaksi saa palkata myös sijaisia ja kausityöntekijöitä. Lisäksi työntekijän voi palkata kuuden kuukauden koeajaksi ennen toistaiseksi voimassa olevan (pysyvän) työsuhteen solmimista. Määräajaksi voi aina palkata myös työntekijän, joka on täyttänyt 67 vuotta.

Viranhaltijoiden keskusjärjestö TCO kanteli asiasta Euroopan komissiolle väittäen Ruotsin uusien määräysten olevan EU:n määräaikaista työtä koskevan direktiivin vastaisia. Direktiivin lähtökohtana on, että työsuhde on pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi, ja jäsenvaltioiden on sen nojalla otettava käyttöön määräykset, joilla estetään toistuvien määräaikaisten työsuhteiden väärinkäyttö. TCO:n mielestä Ruotsin nykyiset määräykset eivät riitä estämään väärinkäyttöä, koska saman henkilön voi palkata periaatteessa rajattomasti erilaisiin peräkkäisiin määräaikaisiin työsuhteisiin ilman toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta.

Komissio teki asiasta kyselyn Ruotsin hallitukselle, joka on vastannut kantelujen olevan aiheettomia. Se toteaa muun muassa, että työntekijä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yli kaksi vuotta yleisessä määräaikaisessa työsuhteessa, saa automaattisesti toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen. Sama koskee yli kaksi vuotta sijaisena toimineita työntekijöitä.

Komission mielestä on kuitenkin rajattava selkeästi, kuinka pitkään työntekijä voi kaiken kaikkiaan olla työnantajan palveluksessa ilman toistaiseksi voimassa olevaa työsudetta, ja maaliskuussa se lähetti Ruotsille niin sanotun virallisen ilmoituksen. Se on ensimmäinen askel menettelyssä, joka saattaa johtaa siihen, että Ruotsi haastetaan EU:n tuomioistuimeen. Hallituksella on kuitenkin vielä mahdollisuus yrittää vakuuttaa komissio siitä, että lakia ei tarvitse muuttaa.

Toisessa jutussa prosessi on edennyt askelta pitemmälle. Tässä tapauksessa kantelun tekijä on ammattiliitto SEKO. Syynä oli se, että Ruotsin työympäristövirasto oli antanut niin sanotun kieltomääräyksen, jolla se vaati Tukholman maanalaisen toiminnasta vastaavaa yritystä ryhtymään toimenpiteisiin kuljettajiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yritys kuitenkin yhdistyi emoyhtiöönsä ja lakkasi siten virallisesti olemasta. Näin ollen myöskään kieltomääräys ei ollut enää voimassa, vaikka toiminta jatkui entisellään samalla henkilöstöllä ja samoin työympäristöongelmin kuin ennenkin. Työympäristövirasto asetti uudelle työnantajalle uuden kieltomääräyksen vasta kaksi ja puoli vuotta ensimmäisen jälkeen.

Komission mielestä työympäristöviraston vaatimuksen raukeaminen työnantajan nimen vaihtuessa johtuu järjestelmässä olevasta virheestä. Se saattaa hidastaa toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi, komissio toteaa. Komissio vaatiikin Ruotsia muuttamaan sääntöjään EU:n direktiivin mukaisiksi (puitedirektiivi toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä).