Ihmisarvoisen työn tienraivaajat

Pohjoismaisen yrityksen on mahdollista siirtää tuotantonsa kolmanteen maahan säästötarkoituksessa ja samalla edistää kohdemaan työmarkkinoiden kehittymistä parempaa suuntaan. Se edellyttää kuitenkin kauaskantoista ja määrätietoista toimintaa niin pohjoismaisilta yrityksiltä, hallituksilta kuin kansainvälisiltä järjestöiltäkin.

Tähän päätelmään tultiin Pohjoismaiden ministerineuvoston konferenssissa Kööpenhaminassa, jonka aiheena olivat pohjoismaiset yritykset ja viranomaisten vastuu kohtuullisten työolojen turvaamisesta tilanteessa, jossa yritykset yhä enenevässä määrin siirtävät tuotantoaan Pohjolasta kolmansiin maihin.

Otsikon Decent Work and outsourcing – ihmisarvoinen työ ja ulkoistaminen – alla valotettiin tuotannon siirtoon liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia. Esimerkkimaana käytettiin Vietnamia, joka erittäin dynaamisten työmarkkinoidensa ansiosta on varsin suosittu kohde myös pohjoismaisille yrityksille.

Tällä haavaa noin sadalla pohjoismaisella yrityksellä on tuotantoa ja muuta toimintaa Vietnamissa. Monet näistä olivat edustettuina konferenssissa ja kertoivat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten on mahdollista siirtää tuotantoa uusiin maihin vaarantamatta pohjoismaisten työmarkkinoiden perusarvoja.

Pohjoismaat esikuvina

Tanskan työministeri Inger Støjberg avasi konferenssin esittämällä toiveenaan, että Pohjoismaat osaltaan edistäisivät ihmisarvoisten työolojen varmistamista maailmalla. Samalla hän kannusti pohjoismaisia yrityksiä toimimaan esikuvina tuotannon siirtoon liittyvissä haasteissa.

– Me olemme Pohjoismaissa osoittaneet, että tasokkaat työmarkkinat voivat kehittyä käsi kädessä kestävän talouskasvun kanssa. Voimme esiintyä hyvinä esimerkkeinä näyttämällä, että hyvät työolot voidaan onnistuneesti yhdistää kasvuun, ministeri sanoi.

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin määrätietoista panostusta ja aktiivista yhteistyötä muun muassa YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n kanssa. Hallitukset eivät ryhdy tällaisiin toimiin yksin, ministeri totesi.

Konferenssiin osallistui myös Vietnamia EU:ssa ja ILO:ssa edustava työvoima-attasea herra Vinh. Hänen mukaansa Vietnam on hyvää vauhtia tekemässä suurehkoa lakiuudistusta, jolla pyritään parantamaan työoloja. Hän tunnusti kuitenkin, että maalla on vielä pitkä matka pohjoismaiseen tasoon. Vinh totesi, että Vietnamissa toimivat pohjoismaiset yritykset pitävät yleensä ottaen hyvin tärkeänä sekä hyvien työehtojen varmistamista että kunnon perehdytyksen ja koulutuksen järjestämistä vietnamilaiselle työvoimalleen. Hänen nähdäkseen pohjoismaiset yritykset voivat tällä tavoin ohjata Vietnamin työmarkkinoita parempaan suuntaan.

Pohjoismaisten yritysten merkitystä roolimalleina Vietnamissa korosti myös Rie Vejs Kjeldgaard, ILO:n aluetoimiston johtaja Vietnamissa.

– Ihmisarvoiselle työlle tarvitaan kipeästi sanansaattajia, ja se onkin alue, jonka kehitykseen Pohjoismaat ja pohjoismaiset yritykset voivat todella vaikuttaa, hän vetosi yleisöön.

Ihmisarvoisen työn periaatteet kannattaa kirjata

Rie Vejs Kjeldgaard kannustaa kolmansissa maissa toimivia pohjoismaisia yrityksiä laatimaan yritykselleen kirjalliset toimintaohjeet ihmisarvoisen työn periaatteista. Saman, hyvin konkreettisen neuvon antoivat myös ne Vietnamissa toimivat yritykset, jotka esittelivät konferenssissa omia kokemuksiaan ihmisarvoisten työolojen edistämiseksi.

Betina Moldt Rasmussen on ulkomaisten toimintojen päällikkö tanskalaisessa Oranassa, joka toimittaa hedelmiä raaka-aineiksi elintarviketeollisuudelle. Oranalla on tuotantoa muun muassa Vietnamissa ja yrityksessä yhteiskuntavastuun (CSR) periaatteet on saatettu kirjoitettuun asuun. Aluksi työhön ryhdyttiin siitä syystä, että Coca-Colan, Arlan ja Carlsbergin kaltaiset suuret asiakkaat peräänkuuluttivat yhteiskuntavastuupolitiikkaa, mutta sittemmin kyseisten normien asettaminen koko tuotantoketjulle on osoittautunut yrityksen kannalta varsin hyödylliseksi – myös taloudellisesti.

– Prosessi oli vaativa, koska me olemme vain yksi pieni tekijä, emmekä voi valvoa jokaista hedelmänkorjaajaa. Tavoitteisiin ei päästä yhdessä päivässä, mutta vaikutukset leviävät kuin renkaat vedessä ja nautimme joka päivä työmme hedelmistä: meillä on lojaalit ja vakaat työntekijät, mikä puolestaan näkyy tuotannon paranemisena, hän kertoo.

Ammattiyhdistystoimintaa työnantajan aloitteesta

Yksi Oranan yhteiskuntavastuun konkreettisista periaatteista on lahjusten vastaanottamiskielto. Aluksi se kuohutti yrityksen omia työntekijöitä ja hidastutti monia prosesseja, mutta Orana piti siitä tiukasti kiinni. Maan tavasta poiketen työntekijöillä on vapaat lauantait, he saavat ilmaisen, terveellisen lounaan, heille tarjotaan bussikuljetus työmatkoille ja raskaita nostoja koskevat ankarat säännöt. Näiden seikkojen vuoksi työnhakijoiden määrä kasvaa kasvamistaan.

Michael Grosbøl on tanskalaisen, työ- ja turvajalkineita valmistavan Mascot International -perheyrityksen toimitusjohtaja. Jalkineita valmistetaan muun muassa omassa tehtaassa Vietnamissa. Tälläkin yrityksellä on kirjallinen yhteiskuntavastuupolitiikka, jossa säädetään työympäristö-, työturvallisuus- ja työterveysseikoista. Säännöt koskevat sekä omaa tehdasta että alihankkijoita. Mascot International maksaa työntekijöilleen vähimmäispalkan ylittävää palkkaa, Michael Grosbøl kertoo ja jatkaa, että hän on huolehtinut siitä, että tehtaan työntekijät ovat perustaneet ammattiyhdistyksen.

– Kehotin työntekijöitä perustamaan ammattiyhdistyksen ja alkajaisiksi he tulivat kysymään minulta, kenet haluaisin luottamushenkilöksi. Jouduin korostamaan, että valinta oli yksinomaan heidän omansa.

Toimitusjohtaja on huomannut, että hänen yrityksensä toiminta innostaa naapuriyrityksiä priorisoimaan työehtojen parantamista. Niissä nähdään, miten Mascot Internationalin työpaikkoihin on enemmän hakijoita, työntekijöiden vaihtuvuus on pienempi ja työntekijät ovat motivoituneempia kuin muualla. Grosbøl on vakuuttunut siitä, että panostaminen ihmisarvoisiin työoloihin ja yhteiskuntavastuuseen on ollut eduksi yrityksen tuottavuudelle.

Tukea Pohjolasta

Tanskan työministeri kehotti pohjoismaisia yrityksiä toimimaan roolimallina toimintaa ulkoistaessaan ja kannusti samalla pohjoismaiseen yhteistyöhön tälläkin alueella. Muiden Pohjoismaiden työministerit olivat samoilla linjoilla Tanskan työministerin kanssa.

Neuvotteleva virkamies Stina Modeen Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä katsoo, että globalisaation myötä lisääntyy tarve kiinnittää yhä enemmän huomiota sosiaalisiin seikkoihin, muun muassa ihmisarvoiseen työhön.

– Se on alue, jolla Pohjoismaat voivat mitä mainioimmin tehdä jatkossakin yhteistyö niin alueellisesti kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä, hän toteaa.

Norjan työministeriötä edusti Kööpenhaminan konferenssissa muiden muassa vanhempi erityisasiantuntija Charlotte Gede Vidnes. Häntä ilahduttaa, että pohjoismaiset yritykset panostavat ihmisarvoiseen työhön ja kokevat sen peräti kilpailueduksi. Hän toivoo ja uskoo, että hyvät kokemukset leviävät laajemmallekin.

Christer Eriksson on erityisasiantuntija Ruotsin työmarkkinaministeriöstä. Myös hänen mukaansa pohjoismaisen työmarkkinamallin levittämiselle on mahdollisuuksia, kun se tapahtuu yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ja kulttuurieroja kunnioittaen.