Norjan työ- ja hyvinvointihallinto sai uuden johtajan – sinikielitaudista helvetilliseen työpaikkaan
Joakim Lystadista tulee 4. lokakuuta Norjan työ- ja hyvinvointihallinnon NAVin johtaja. NAVilla on vastuu valtion ja kunnan hyvinvointipalveluista, eläkkeistä ja työnvälityksestä. Esitellessään Lystadin työministeri Hanne Bjurstrøm totesi, ettei tarjottu työpaikka suinkaan ollut helppo.
– Kun NAVin johtajan paikka julistettiin haettavaksi, isot lehtiotsikot kysyivät: Ketä kiinnostaa helvetillinen työpaikka?
– Pomon on siedettävä siinä hommassa koko ajan sekä alaisten että käyttäjien haukkuja ja lisäksi sopeuduttava jatkuvaan mediahuomioon.
– Se on siis vaativa työpaikka ja samalla yksi Norjan tärkeimmistä. NAV on valtavan iso ja mutkikas organisaatio, jossa on 14 000 valtion työntekijää ja 3 000 kunnan työntekijää. Se hallinnoi 57 erilaista hyvinvointipalvelua, joilla on 2,8 miljoonaa käyttäjää ja 300 miljardin Norjan kruunun budjetti, Hanne Bjurstrøm sanoi.
NAVissa isoja ongelmia
NAVia on kritisoitu, koska kolmen viranomaisen yhdistäminen vuonna 2006 johti siihen, että käsittelemättömien
asioiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Työntekijät olivat uupua yrittäessään hoitaa omia työtehtäviään samanaikaisesti kun heidän oli koordinoitava erilaisia työpaikkakulttuureja ja tietokonejärjestelmiä ja opeteltava muita toimintoja pystyäkseen esiintymään ulospäin yhtenäisenä organisaationa.
Kuka on sitten henkilö, joka tulee neljä vuotta tehtävää hoitaneen Tor Saglien tilalle? Oli yllättävää, että tehtävään valittiin Norjan elintarviketurvallisuusviraston (Mattilsynet) johtaja.
Sen organisaatiossa on 1 300 työntekijää, ja viime vuoden suurimmat haasteet olivat sinikielitautitapaukset, sikainfluenssa ja E-kolibakteerin saastuttama ruoka.
Kokemusta uudistuksista
Selitys on se, että elintarviketurvallisuusvirasto on kokenut samankaltaisen vaikkakin pienemmän uudistuksen
kuin NAVin työntekijät.
– Olen rakentanut uuden, yhtenäisen viraston 93:sta valtion ja kunnan eri yksiköstä. Olemme paiskineet töitä luodaksemme yhteisen kulttuurin ja organisaation. Uskoisin, että tämän työpaikan saamiseen vaikutti pikemminkin se kuin tutkintoni Åsin maatalouskorkeakoulusta.
Lystadin kanssa aiemmin työskennelleet sanovat hänen olevan rento, osallistava ja lämminhenkinen esimies. Hän on huumorintajuinen ja peloton ja tarvittaessa myös selkeä. Ennen kaikkea hän suhtautuu ihmisiin innostuneesti ja käsittelee heitä taiten.
– Olen odottavainen, iloinen ja nöyrä. Olen kysynyt itseltäni, onko tämä minua varten, ja minulla on perhosia mahassa. Niitä on varmaan hyvä ollakin, jotta selviytyy niin isosta ja vaativasta tehtävästä, hän sanoo.
On liian aikaista sanoa, miten hän aikoo luotsata organisaatiota eteenpäin, mutta hän haluaa joka tapauksessa kehittää laatua, tuottavuutta ja organisaatiota voidakseen tarjota käyttäjille parempaa palvelua ja apua.
– Olen vakuuttunut siitä, että NAV-uudistus oli oikea ratkaisu. Se on iso yhteistyöhanke. Minulla on runsaasti kokemusta sellaisista ongelmista, joita NAVilla on, vaikka mittasuhteet ovatkin siinä suuremmat kuin useimmissa muissa organisaatioissa.
Ei ole itse ollut NAVin asiakkaana
Joakim Lystad ei ole itse ollut koskaan työttömänä. Hän varttui Homansbyenissä keskellä Osloa ja laskee usein leikkiä poistumisestaan urbaanista ympäristöstä.
– Oli melkoinen muutos lähteä 19-vuotiaana harjoitteluun oppdalenilaiselle tunturitilalle. Opin kuitenkin pitämään ihmisistä ja tajusin, että tärkeitä voivat olla muutkin asiat kuin ne, joihin olin itse tottunut.
Hänellä on laaja kokemus pohjoismaisesta yhteistyöstä – ainakin elintarvikkeiden ja eläintenhoidon alalta. Hän on ollut jäsenenä maa- ja metsätalous, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikealan pohjoismaisessa virkamieskomiteassa (ÄK-FJLS Livsmedel).
– Yksi viime vuosina eniten keskustelua herättäneistä pohjoismaisista kysymyksistä on ollut suhtautuminen sinikielitautiin. Ruotsi ja Tanska päättivät rokottaa eläimet, Norja ei.
Joakim Lystadin mukaan syynä oli se, että ”yksilötuntemus” oli niin hyvä Norjassa.
Sinikielitautia todettiin Norjassa ensimmäisen kerran helmikuussa 2009. Elintarvikevalvontavirasto päätti teurastaa sairaat eläimet mutta pidättäytyi rokotuksista, vaikka rokotetta oli jo tilattu 300 000 annosta. Syynä olivat rokotteen laajat sivuvaikutukset. Lisäksi Ruotsin ja Tanskan rokotukset estivät tautia leviämästä Norjaan.

