Nuorisotyöttömyyden hoitokeinot kartoitettu Pohjoismaissa
Lokakuun kahdeksantena esitellään ensimmäinen kokonaiskartoitus nuorisotyöttömyyden torjuntaan suunnatuista toimista Pohjoismaissa. Tuolloin julkaistaan raportti, jossa kuvataan työmarkkinoiden, koulutussektorin ja sosiaalialan kansallisia toimia nuorisotyöttömyyden hoitamiseksi, mutta siinä myös analysoidaan ja vertaillaan Pohjoismaiden toimenpiteitä.
Pohjoismainen raportti julkaistaan nuorisotyöttömyyden hoitoa käsittelevässä konferenssissa Kööpenhaminassa. Raportin tärkein viesti on, että kun nuori on vaarassa jäädä vaille opiskelu- tai työpaikkaa, asiaan on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Koulutusta on sopeutettava yksilöllisesti ja viranomaisten tulee ryhtyä yhteistyöhön valvoessaan, että toimenpiteillä on vaikutusta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteeseen.
Nuorisotyöttömyys on yksi länsimaailmaa koetelleen talouskriisin mukanaan tuomista suurista haasteista. Sitä käsiteltiin myös konferenssissa nimeltään The challenges of growth, employment and social cohesion, jonka Norjan hallitus järjesti yhteistyössä YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa 13. syyskuuta Oslossa. Nuorisotyöttömyys oli aiheena myös OECD:n ja Norjan hallituksen korkean tason konferenssissa Tackling youth unemployment – OECD High-Level Forum, joka pidettiin 21. ja 22. syyskuuta.
ILO, IMF ja OECD varoittavat uskomasta, että talouskriisi olisi ohi, niin kauan kuin työttömyys ei lähde laskuun. Nuoriso on yksi työmarkkinoiden haavoittuvista ryhmistä, joihin kriisi vaikuttaa ensimmäisten joukossa ja jotka pääsevät viimeisinä osallisiksi noususuhdanteen vaikutuksista.
– Nuoriso on yhä suuremmassa vaarassa joutua pysyvästi syrjään työmarkkinoilta, samoin köyhyyden lisääntymisen ja sosiaalisen levottomuuden vaara kasvavat, jos tällaista kehitystä ei aktiivisesti pyritä estämään, viestittivät konferenssissa puhuneet ILO:n pääsihteeri Juan Sumavia ja IMF:n Dominique Strauss-Kahn.
Toimenpiteisiin ryhdyttävä varhain
Pohjoismaiden työministerit tilasivat lokakuussa 2009 Islannin-kokouksessaan pohjoismaisen nuorisotyöttömyyskartoituksen. He tarvitsivat kokonaiskuvaa tilanteen parantamiseen suunnatuista toimenpiteistä.
Norjan työttömyysprosentti on nyt 3,5. Nuorison työttömyysluvut ovat kuitenkin kolminkertaisia muuhun väestöön verrattuna. Vaikka luvut ovat Pohjoismaiden alhaisimpia, haasteet ovat suuria myös täällä, sanoo valtiosihteeri Jan-Erik Støstad työministeriöstä, joka oli yksi raportin tilaajista.
– Meillä ei ole syytä kerskailuun, emme voi tuudittautua sillä, että nuorisotyöttömyys on Norjassa vähäisempää kuin Ruotsissa. Olipa työttömiä nuoria vähän tai paljon, yksittäiselle nuorelle opiskelu- tai työpaikatta jääminen on suuri asia. Onneksi useimmat heistä löytävät työpaikan melko nopeasti, mutta meidän on keskityttävä niihin, joille paikkaa ei löydy.
– Kuten raportti osoittaa, Norjassa on kiinnitettävä huomiota varsinkin ammattikoulutuksessa olevien opintojen keskeyttämiseen. Tämä on sekä työmarkkina- että kouluviranomaisten asia, ja näiltä kahdelta taholta edellytetään yhteistyötä. Tästä syystä Norjan kuntaliitto ja työministeriö ovatkin tehneet sopimuksen, jolla mahdollistetaan työ- ja hyvinvointilaitos NAV:in ja paikallisten koulutusviranomaisten yhteistyö. Näiden tulee yhteisvoimin estää väliinputoajanuorten syrjäytyminen. Meidän on ryhdyttävä toimiin, jotta työkykyiset ihmiset eivät joudu varhaiseläkkeelle nelikymppisinä, sanoo Jan-Erik Støstad.
Palkkaustuki harkinnassa
Joskus on pienestä kiinni, saako nuori vankan pohjan elämälleen vai ei, toteaa Støstad ja korostaa muun muassa sosiaalisen taustan merkitystä koulumenestykselle. Mielenterveys on myös monitahoinen haaste. Norjan hallitus on jo vuosia järjestänyt kampanjoita poistaakseen mielenterveyden häiriöitä koskevia ennakkoluuloja. Tätä tavoitetta on pyritty edistämään osallistava työelämä -hankkeen sopimuksin.
– Työpaikalla saattaa olla suurempi merkitys ongelmien ratkaisemiselle kuin uskommekaan. Vaikka mielenterveyshäiriöiden syy ehkä onkin toisaalla, työpaikan yhteisöllisyys voi edistää toipumista.
Vaikka toimenpiteiden kopioiminen maasta toiseen ei ole helppoa, Norja voi hyötyä muiden Pohjoismaiden kokemuksista. Jan-Erik Støstad mainitsee muun muassa Tanskan ja Suomen ammattiopetuksessa tapahtuneen kehityksen. Tanskassa on lisäksi vakiintunut joustoturva, josta Norjan työministeri Hanne Bjurstrøm on äskettäin saanut innoitusta, ja Suomi on ottanut käyttöön niin sanotun Sanssi-kortin.
– Ajatus palkkaustuesta kypsyy Norjassa, Jan-Erik Støstad sanoo.
