Terveistä ja osaavista kansalaisista Pohjolan voimavara

Kansanterveyttä on kohennettava, työvoiman määrää lisättävä ja työntekijöiden osaamista parannettava, jotta pohjoismaiset hyvinvointivaltiot säilyttävät vankan asemansa globaalistuvassa maailmassa. Tästä kaikkien Pohjoismaiden hallitukset ovat yhtä mieltä, ja siksi ne käynnistivätkin äskettäin ainutlaatuisen ja mittavan yhteispohjoismaisen terveys- ja hyvinvointiohjelman.

Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa ja johtaa seitsemästä itsenäisestä hankkeesta koostuvaa kaksivuotista ohjelmaa, jolla kartoitetaan ja analysoidaan maiden haasteita ja panostuksia useilla keskeisillä terveyden ja hyvinvoinnin alueilla. Ohjelmalla on tarkoitus tuoda esiin sellaisia olemassa olevia tai uusia ratkaisuja, joilla voidaan parantaa kansanterveyttä ja varustaa pohjoismaista työvoimaa kohtaamaan kiristynyt globaali kilpailu.

Ohjelma on osa yhteispohjoismaista globalisaatioaloitetta, josta Pohjoismaiden pääministerit päättivät pari vuotta sitten. Ensi vaiheen yhteisiksi painopistealueiksi pääministerit valitsivat ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan. Toisessa vaiheessa yhteistyötä on päätetty tehdä kansanterveyden ja työvoiman hyväksi.

Haasteesta vahvuudeksi

Tunnustettu tosiasia on, että terve väestö on korkean tuottavuuden ja hyvän kilpailukyvyn säilyttämisen edellytys ja että työvoiman lisääminen ja sen osaamisen kartuttaminen on välttämätöntä Pohjoismaiden varsin korkean hyvinvointitason ylläpitämiseksi. Tavoitteellinen ja tehokas panostus voi myös kääntää hyvinvoinnin haasteet vahvuuksiksi.

Tästä syystä seitsemästä hankkeesta kolmessa keskitytään kannustamaan Pohjoismaita panostamaan työvoiman lisäämiseen ja sen osaamisen parantamiseen seuraavin keinoin:
• edistämällä heikosti työllistyvien työllistymismahdollisuuksia
• lisäämällä halukkuutta Pohjoismaihin suuntautuvaan työperäiseen maahanmuuttoon
• varmistamalla uusien, kasvavien alojen tuoton kasvu; nanoteknologian tapaustutkimus.

Näiden lisäksi ohjelman muilla hankkeilla pyritään vaikuttamaan kansalaisiin siten, että heidän ravitsemus- ja liikuntatottumuksensa sekä alkoholin ja tupakan käyttönsä muuttuisivat terveellisempään suuntaan. Lisäksi pyritään varmistamaan huipputasoinen terveydenhuoltojärjestelmä niin kansalaisten hyötyä ajatellen kuin kansainvälisen kilpailuedun saavuttamiseksikin.

Kansanterveyshankkeiden keskiössä ovat
• kansanterveyden edistäminen ja sairauksien ennalta ehkäiseminen
• elämäntapasairauksien ehkäisemiseksi tehtyjen panostusten vaikutukset
• ravitsemus, oppiminen ja terveys
• terveydenhuollon innovaatiot ja yrittäjyys.

Monialaista työtä

Ohjelman aloitusvaiheessa räätälöitiin edellä kuvatut seitsemän osahanketta ja tehtiin sopimukset hankkeita johtavien asiantuntijoiden kanssa. Tämä vaihe on nyt saatu päätökseen. Kööpenhaminassa 24. ja 25. elokuuta pidetyssä käynnistysseminaarissa annettiin lähtölaukaus hankkeiden varsinaiselle toteutukselle. Samalla osallistujat saivat mahdollisuuden keskustella hankkeiden yhteistyösuhteista, kaikilta projekteilta edellytetään näet sektorienvälisyyttä ja tasa-arvonäkökulman huomioon ottamista.

Maria-Pia de Palo on vanhempi erityisasiantuntija Pohjoismaiden ministerineuvostosta ja hän vastaa globalisaatioaloitteen terveys- ja hyvinvointiohjelmasta. Hän kutsuu ohjelmaa lippulaivaksi ja odottaa, että siitä saadaan paljon käyttökelpoisia tuloksia ja tärkeää yhteistä tietopohjaa:

– Pohjoismailla on terveydelle ja hyvinvoinnille yhteiset tavoitteet, mutta erilaiset välineet niiden saavuttamiseksi. Ohjelmaan sisältyvin hyvin erityyppisin hankkein Pohjolalla on mahdollisuus luoda kokonaiskäsitys tilanteesta ja saada maille ja sektoreille yhteisiä välineitä. Siitä olisi etua kansainvälisessä kilpailussa, hän toteaa.

Sektorienvälisyyden velvoite tekee ohjelmasta aivan uudenlaisen – ja haastavankin, sanoo Lone Henriksen, Tanskan työministeriön kansainvälisen osaston johtaja.

– Tämä on uutta, mutta sektorienvälisestä työstä on selvää etua. Juuri nyt kaikkialla puhutaan kriisistä, mutta kun taas käännytään kasvuun, kaikkien toimijoiden on pakko osallistua ja yhdistää voimansa.

Opitaan toisilta

Kansanterveystieteen professori Karin Ringsberg Pohjoismaisesta kansanterveystieteen korkeakoulusta NHV:stä yhtyy käsitykseen, että yhteinen panostus kansanterveyteen ja työllisyyteen parantaa tulosten saavuttamisen mahdollisuuksia. Hän johtaa hanketta, jonka painopistealueina ovat kansanterveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen.

Projektiryhmineen Karin Ringsberg kehittää ja testaa muun muassa menetelmiä, joiden avulla esikouluikäisten lasten perheille pyritään antamaan entistä paremmat valmiudet terveiden elämäntapojen valitsemiseen. Vanhemmille tarjotaan terveellisten elämäntapojen kursseja.

Bjørn Halvorsen Pohjoismaisesta hyvinvointikeskuksesta johtaa hanketta, jossa tutkitaan, miten Pohjoismaat onnistuvat heikosti työllistyvien ryhmien työllistämisessä. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti nuoriin, kehitysvammaisiin ja ikääntyneisiin. Halvorsen on varma, että maat voivat oppia toisiltaan:

– Pohjoismaat kamppailevat samojen ongelmien parissa, niillä on yhteiset tavoitteet ja samankaltaiset institutionaaliset rakenteet, mutta ne toimivat hieman eri tavoin. Näistä eroista me voimme oppia, hän sanoo.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on varannut seitsemään hankkeeseen 38,5 miljoonaa Tanskan kruunua. Hankkeet tulee viedä päätökseen vuoden 2012 aikana.