Uusi yleissopimus kohentaa merityöntekijöiden oloja

Uusi merityöyleissopimus tulee voimaan vuonna 2011. Se merkitsee huimaa parannusta 1,2 miljoonan merillä työskentelevän palkansaajan työoloihin. Ensimmäinen alus on nyt saanut Det Norske Veritas (DNV) -yhtiöltä sertifikaatin, joka todistaa, että alus täyttää yleissopimuksen vaatimukset.

– Toistaiseksi aika on puolellamme, mutta pian se kääntyy meitä vastaan, sanoo Georg Smefjell DNV:stä ja arvioi, että luokitusyhtiö myöntää vastaisuudessa  6 000–8 000 sertifikaattia, joilla osoitetaan varustamon alusten noudattavan sopimuksen työympäristövaatimuksia ja työehtoja.

Ensimmäinen tarkastuksen läpäissyt alus oli kreikkalaisvarustamo Thenamarisin omistama tuotesäiliöalus Seacrown.

– Tarkastuksia tehdään vastaisuudessa tiuhaan eikä varustamoiden kannata odottaa liian kauan, jos ne haluavat saada hyväksynnän ajoissa, Georg Smefjell sanoo.

Neljäs pilari

Merityöyleissopimus, englanninkieliseltä nimeltään Maritime Labour Convention, MLC, on neljäs pilari työssä, jolla merenkulun oloja parannetaan. Kolme muuta yleissopimusta säätelevät turvallisuusmääräyksiä ja alusten päästöjä.

Uudella yleissopimuksella päivitetään kaikkiaan 65 kansainvälistä työehtostandardia, joita on otettu käyttöön viimeisten 80 vuoden aikana.

– Monet työntekijäryhmät ovat jääneet aiempien merenkulkusopimusten ulkopuolelle, mutta niitä on nyt sisällytetty tähän yleissopimukseen, Georg Smefjell kertoo.

Sen sijaan, että säädeltäisiin ainostaan kannella tai konehuoneissa työskentelevien merimiesten työehtoja, uudessa sopimuksessa käytetään nimitystä merityöntekijä. Näin ollen sopimuksen piiriin pääsevät myös tarjoiluhenkilöstö, kokit ja muut ammattiryhmät.

Yleissopimus määrittelee kansainväliset standardit lähes kaikille kyseeseen tuleville merityön osa-alueille. Tällaisia ovat muun muassa työntekijöiden vähimmäisikä ja työjaksojen kesto. Lisäksi määrätään lääkärintarkastuksista ja siitä, että työnantajalla on vastuu sairaanhoidosta ja sairauspoissaoloista aiheutuvista kustannuksista. Myös työympäristön melulle ja tärinälle on määritelty kansainväliset raja-arvot, joita ei aeimmin ole esitetty kansainvälisissä sopimuksissa.

– Ruotsalaisvarustamot täyttävät jo useimmat näistä vaatimuksista. Kansainvälisesti tämä kuitenkin merkitsee merityöntekijöiden työympäristölle parannusta, toteaa Mikael H. Andersson, entinen merikapteeni, nykyinen osastopäällikkö Ruotsin liikennehallituksessa.

– Alle 16-vuotiaat eivät saa työskennellä merillä, palkallista lomaa on saatava 2,5 päivää työkuukautta kohden ja lepo- ja työajat on säädelty kristallinkirkkain säännöin.

Merenkulku on kaikista elinkeinoista globaalein. Yhtenä syynä uuteen merityöyleissopimukseen on varustamoiden kilpailuehtojen yhdenmukaistaminen. Varustamot eivät saa hyötyä palkkojen polkemisesta tai työympäristön laiminlyönnistä.

Oikeus tarkastuksiin

– Sopimuksen vahvuutena on se, että jokainen jäsenvaltio, joka sen ratifioi, saa oikeuden suorittaa tarkastuksia kaikilla satamissaan käyvillä aluksilla huolimatta siitä, onko aluksen rekisteröintivaltio ratifioinut yleissopimuksen vai ei, kirjoittaa selvitysmies Johan Franson, joka on tarkastellut sopimuksen merkitystä Ruotsin merenkululle.

Niiden varustamoiden kohdalla, joiden alukset ovat saaneet DNV:n tai jonkin muun luokitusyhtiön sertifikaatin, tarkistukseen sovelletaan yksinkertaistettua menettelytapaa.

Mikäli tarkastuksessa käy ilmi, ettei ulkomaalainen alus täytä yleissopimuksen vaatimuksia tai että olot aluksella ovat suorastaan vaarallisia merityöntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle taikka että ilmenneet puutteet ovat sellaisia, että ne rikkovat sopimuksen vaatimuksia vakavalla tavalla tai toistuvasti, tarkastuksen tekijän on huolehdittava siitä, ettei alus lähde merille, ennen kuin puutteet on korjattu.